Suuren viikon palveluksia

Ennenpyhitettyjen lahjain liturgiat

Vaikka suuri paasto loppuu laskennallisesti Lasaruksen lauantaihin, suuren viikon alkupäivinä toimitetaan vielä ennenpyhitettyjen lahjain liturgioita maanantaista keskiviikkoon.

Suuren viikon ennenpyhitettyjen lahjain liturgioissa luetaan evankeliumi, jonka vuoksi pieni saatto toimitetaan evankeliumikirjan kanssa.

Evankeliumit ovat Matteuksen evankeliumista ja kertovat lopun ajan merkeistä, Jeesuksen toisesta tulemisesta, viimeisestä tuomiosta sekä keskiviikkona siitä, kuinka syntinen nainen voitelee Jeesuksen jalat Betaniassa.

Keskiviikkona luetaan viimeistä kertaa Efraim Syyrialaisen paastorukous maahankumarruksineen. Suuren viikon loppupuolen päivät ovat kuitenkin pääsiäisyöhön saakka paastopäiviä.

 

Suuren torstain liturgia

Suuren torstain liturgiassa muistellaan ehtoollisen asettamista. Liturgia alkaa ehtoopalveluksella ja muuttuu liturgiaksi epistolan ja evankeliumien luvussa.

Evankeliumijaksot on otettu Matteuksen, Luukkaan ja Johanneksen evankeliumeista ja ne kertovat Jeesuksen viimeisestä ateriasta opetuslasten kanssa, ehtoollisen asettamisesta ja Jeesuksen vangitsemisesta Getsemanessa.

 

Jalkojenpesupalvelus

Jalkojenpesupalvelus

Suurena torstaina Uspenskin katedraalissa metropoliitta pesee kahdentoista papiston jäsenen jalat Jeesuksen esimerkin mukaisesti (Joh. 13:3-17). Diakoni lukee tuon kohdan evankeliumista. Piispa lukee Jeesuksen vuorosanat ja ensimmäinen pappi Pietarin vuorosanat.

 

Kaksitoista evankeliumijaksoa Kristuksen kärsimyksistä

Kristuksen hautauspalvelus

Kaksitoista kärsimyksestä kertovaa jaksoa evankeliumeista luetaan useissa kirkoissa torstai-iltana, esimerkiksi Uspenskissa klo 18.

Joissakin kirkoissa tämä palvelus toimitetaan perjantaina. Palvelus noudattaa aamupalveluksen kaavaa. Evankeliumijaksot sisältävät kuvauksen Jeesuksen tiestä vangitsemisesta ristille ja lisäksi sisältävät Jeesuksen puheen Johanneksen evankeliumista (Joh. 13:31-18:1).

Jeesus valmistaa opetuslapsia kuolemaansa ja sen jälkeisiin aikoihin sekä rukoilee heidän puolestaan. Evankeliumijaksoja luettaessa pidetään käsissä palavia tuohuksia, jaksojen väliajoiksi ne sammutetaan.

Tuohukset voi laittaa pois kädestä kynttilänjalkoihin viimeisen jakson lukemisen jälkeen.

 

Kuninkaalliset hetket

Suuren perjantain kuninkaallisissa hetkissä kerrataan Jeesuksen ristintie. Evankeliumijaksot kuunnellaan palavat tuohukset käsissä.

 

Suuren perjantain ehtoopalvelus, ristiltäotto

Suuren perjantain ehtoopalveluksen lopussa toimitetaan ns. ristiltäotto. Siinä papisto kantaa alttarista kirkon keskelle Kristuksen hautakuvan, ikonin johon on maalattu Kristus kuolleena. Hautakuva asetetaan keskelle kirkkoa korokkeelle, joka on koristeltu kukilla. Hautakuvaa kannettaessa suomalaisissa kirkoissa on tapana olla polvillaan palava tuohus kädessä, tuohukset voi laittaa kynttilänjalkaan ennen maahankumarruksien alkua.

Hautakuvan päälle asetetaan evankeliumikirja, jota ensimmäinen pappi on kantanut hautakuvan alla kulkiessaan. Hautakuvan edessä kumarretaan maahan saakka ja suudellaan Kristuksen haavoja sekä evankeliumikirjaa, jonka jälkeen kumarretaan uudelleen maahan saakka.

 

Kristuksen hautauspalvelus

Kristuksen hautaussaatto

Kristuksen hautauspalvelus toimitetaan useissa kirkoissa suuren perjantain iltana.

Se on aamupalvelus, kuten kaikki ortodoksisen kirkon hautauspalvelukset. Palveluksen loppupuolella veisattaessa suurta ylistysveisua ja erityisen hitaasti sen lopussa olevaa Pyhä Jumala –osuutta papit nostavat Kristuksen hautakuvan korokkeelta ja ristisaatto kulkee kirkon ympäri kuvaten hautaussaattoa.

Ensimmäinen pappi kulkee taas hautakuvan alla evankeliumikirja kädessään. Saaton aikana pidetään kädessä palavia tuohuksia, jotka voi laittaa kynttilänjalkaan saaton loputtua.

Ristisaaton lopuksi papit asettavat hautakuvan takaisin korokkeelle. Hautakuvan edessä kumarretaan maahan ja suudellaan Kristuksen haavoja ja kuvan päälle asetettua evankeliumikirjaa. Lopuksi taas kumarretaan maahan saakka.

 

Suuren lauantain ehtoopalvelus ja liturgia

Suuren lauantain liturgia alkaa ehtoopalveluksella, jonka aikana luetaan viisitoista parimiaa eli Vanhan testamentin tekstijaksoa, mm. Joonan kirja kokonaan.

Useimmissa kirkoissa näitä parimioita lyhennetään tai jätetään muutamia jaksoja pois. Jaksot kertovat Jumalan voimasta ja vahvistavat kuulijan uskoa ylösnousemukseen. Näitä Vanhan testamentin jaksoja voi kuunnella istualtaan. Välissä olevien laulujaksojen ajaksi noustaan kuitenkin seisomaan.

Parimioiden luvun jälkeen palveluksen luonne muuttuu täysin. Veisattaessa Nouse, Jumala -veisua papisto vaihtaa alttarissa suuren viikon mustat jumalanpalvelustekstiilit valkoisiin, myös kirkkosalin tekstiilit vaihdetaan valkoisiin.

Monissa kirkoissa tuodaan kirkkosaliin jo pääsiäisikoni. Ylösnousemuksen riemusta saadaan näin ensimmäiset merkit. Evankeliumissa luetaan jo sanoma Kristuksen ylösnousemuksesta.

Monesti ajatellaankin, että tämä palvelus on ollut alkuperäinen pääsiäispalvelus, ennen nykyisen muodon kehittymistä. Tämä palvelus on ollut myös varhaiskirkon suuri kasteliturgia, jonka aikana paaston aikana opetusta saaneet kirkkoon liittyjät, katekumeenit on kastettu, usein läheisellä joella, jonka jälkeen on kuljettu ristisaatossa kirkkoon. Usein ajatellaan pääsiäisyön ristisaaton olevan muistuma tästä ristisaatosta.

Tämän palveluksen lopussa siunataan leivät, vehnänjyvät, viini ja öljy kuten juhlavigiliassa. Näitä saatetaan jakaa kirkkokansalle ristilläkäynnin aikana.

Ennen pääsiäisyöpalvelusta Suuren lauantain iltana luetaan kirkossa Apostolien tekoja.

Lukemiseen voi osallistua kuka tahansa kirkossa oleva, myös maallikot, naiset ja miehet. Tekstin voi lukea ihan tavallisella äänellä, ei tarvitse resitoida.

Varsinaista yöpalvelusta edeltää puoliyöpalvelus, joka aloitetaan useimmiten klo 23.30. Se koostuu lähinnä lukemisesta. Kirkossa on vähän valoa, ristisaattoon valmistaudutaan.

 

Pääsiäisyöpalvelus

Puolenyön aikaan papisto aloittaa alttarissa veisun ”Sinun ylösnousemistasi, Kristus Vapahtaja”. Useissa kirkoissa diakoni tai joku muu tuo alttarista tulen, jolla sytytetään kädessä kannettavat tuohukset, kirkkokynttilät. Suomalaisissa kirkoissa nämä kynttilät ovat pääsiäisyönä useimmiten punaisia.

Tuli annetaan eteenpäin seuraaville sytyttäjille. Lopulta kuoron yhtyessä veisuun, kuninkaanovet avataan ja kirkon valot sytytetään. Myös kirkon ulko-ovet avataan, alkaa ristisaatto kirkon ympäri. Tarkoitus olisi, että kirkko tyhjenisi täysin saaton aikana, se olisi tyhjä kuin Kristuksen hauta pääsiäisaamuna.

Ristisaatossa kuljetaan seuraavassa järjestyksessä: ensin lyhty, sitten risti, kirkkoliput, muiden ikonien kantajat, kirkkokuoro, papisto ja lopulta kirkkokansa. Saaton aikana soitetaan juhlasoittoa, kaikkia kelloja juhlallisessa ja iloisessa rytmissä.

Saatto pysähtyy suljettujen kirkon- ovien eteen kuin suljetulle haudalle. Lyhty, risti ja kirkkoliput asettuvat oven eteen kasvot kirkkokansaan päin. Papisto ja kuoro laulavat pääsiäisajan palvelukset aloittavan vuoroveisun: Kristus nousi kuolleista.

Ensimmäinen pappi suitsuttaa ja pitää kädessään pääsiäiskynttelikköä, kolmihaaraista kynttilänjalkaa, johon on yhdistetty papin käsiristi.

Vuoroveisu päättyy riemukkaaseen ”Kristus nousi kuolleista” -veisuun, jonka aikana kirkon ovet avautuvat ja ristisaatto astuu tyhjään kirkkoon. Alkaa pääsiäisen aamupalvelus, joka koostuu lähes yksinomaan laulusta, jonka stikiiroiden aikana papisto suitsuttaa ja huutaa iloista pääsiäistervehdystä: ”Kristus nousi kuolleista!” ja kirkkokansa vastaa: ”Totisesti nousi!”

Usein tervehdyksessä käytetään eri kieliä, jolla korostetaan ilosanoman kansainvälistä luonnetta.Aamupalveluksen lopussa papisto menee alttariin ja aloittaa pääsiäisen kristottamisen eli kolminkertaiset poskisuudelmat pääsiäistervehdyksen kera. Myös kirkkokansa kristottaa toisiaan.

Aamupalveluksen ja liturgian välissä luetaan Pyhän Johannes Krysostomoksen pääsiäissaarna, joka luetaan pääsiäisyönä kaikissa ortodoksissa kirkoissa ympäri maailman. Saarna on upea näyte sanankäytön voimasta ja se korostaa pääsiäiseen liittyvää anteeksiantoa, viime hetkelläkin katuva pääsee mukaan pääsiäisen riemuun.

Saarnassa ivataan taitavin sanoin kuolemaa, joka on nyt itse kuollut. Joissakin kirkoissa pääsiäissaarna saatetaan lukea jossain muussa kohdin pääsiäisyön palvelusta.

Lopulta alkaa liturgiapalvelus. Se on kirkkomme tavallinen liturgia, lisänä iloiset pääsiäistervehdykset. Evankeliumina luetaan Johanneksen evankeliumin alku, jossa kuvataan sitä, että Kristus on ollut jo ennen kuin syntyi maailmaan, Kristus on Logos, Sana.

Palveluksen lopussa siunataan vihmomalla artos-leipä sekä pääsiäismunat ja pääsiäisruuat, jotka nautitaan yöllä palveluksen jälkeen.

Pääsiäisviikon ajan kaikki ikonostaasin ovet ovat jatkuvasti avoinna kuin paratiisin ovet. Vanhan perinteen mukaan myös koko viikon kuka tahansa on saanut soittaa kirkonkelloja, nykyisin tätä on turvallisuussyistäkin rajoitettu.

Pääsiäisajan alttarissa pyhän pöydän takana oleva risti on käännetty niin, ettei siinä normaalisti näkyvä ristiinnaulittu ole kirkkosaliin päin.

Koko pääsiäisaikana emme kumarru maahan. Kristus on noussut kuolleista, kuolema on voitettu!

TIMO MERTANEN