Kasteen ja mirhavoitelun sakramentit

Haluatko kastaa lapsesi tai liittyä kirkkoon?  Ota yhteys seurakunnan päivystävään pappiin tai oman alueesi pappiin! Tutustu myös käytännön ohjeisiin.

 

Kirkon jäseneksi

Kirkoissa kasteen lähtökohtana on käsky: ”Menkää siis ja tehkää kaikki kansat opetuslapsikseni ja kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän hengen nimeen.” (Matt. 28:19).

Kastaminen Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen on Kirkon eli Kristuksen ruumiin jäseneksi tulemisen edellytys. 

Ortodoksisessa kirkossa kastetoimituksesta puhuttaessa tarkoitetaan kasteen ja mirhavoitelun sakramentit yhdistävää toimitusta. Voitelu on kasteen täyttymys, missä Pyhän Henki laskeutuu kastetun päälle kuten muinoin ensimmäisenä helluntaina opetuslasten päälle tulisten kielten muodossa.

Voitelu toimitetaan erikseen silloin, kun kertaalleen muualla kastettu liittyy myöhemmällä iällä ortodoksiseen kirkkoon (ks. ortodoksiseen kirkkoon liittyminen).

Kastetoimituksessa kristitty saa uuden elämän, ja hänet liitetään Kristukseen uskovien joukkoon. Tästä meitä muistutti jo apostoli Paavali, jonka kasteopetus muodostaa kastetoimituksen keskeisen sisällön: ”Tiedättehän, että meidät kaikki Kristukseen Jeesukseen kastetut on kastettu hänen kuolemaansa. Näin meidät kasteessa annettiin kuolemaan ja haudattiin yhdessä hänen kanssaan, jotta mekin alkaisimme elää uutta elämää, niin kuin Kristus Isän kirkkauden voimalla herätettiin kuolleista.” (Room 6:3-4)

 

Nimenanto ja kastetoimitus

Kastetoimitus muodostuu useasta kokonaisuudesta, joista jokaiselle on määrätty oma toimittamisen ajankohta.

Kaste toimitetaan usein lyhennettynä ja eri osia saatetaan yhdistää.

Kastetta ennen, jo lapsen syntymäpäivänä kirkkomme perinteen mukaan luetaan rukous lapsivuoteessa olevan äidin puolesta.

Nimenantorukous on tavan mukaan luettu 8. päivänä lapsen syntymästä. Tässä kirkko seuraa Kristuksen elämänvaiheita, kun hänet kahdeksan päivän ikäisenä tuotiin juutalaisen tavan mukaan ympärileikattavaksi.

Nimenanto ja kaste ovat kaksi eri asiaa, vaikka nimenanto usein toimitetaankin kasteen yhteydessä.

Itse kastetoimitus alkaa rukouksilla ‘Pyhän kasteen edellä’.

Pahasta luopuminen konkretisoituu kummien lapsen puolesta antamassa uskonvakuutuksessa. Siinä kummit lupaavat asettua Kristuksen puolelle taistelussa pahaa vastaan, ja yksi tai useampi kummeista (jos ovat ortodokseja) lukee uskontunnustuksen. Näin kummit konkreettisesti ottavat vastuun kastettavasta pienokaisesta ja hänen uskonnollisesta kasvatuksestaan, yhdessä lapsen vanhempien kanssa.

Valmistavien osien jälkeen siirrytään itse kasteeseen. Toimitus alkaa alkusiunauksella, joka on sama kuin liturgiassa. Ennen alkusiunausta pappi sytyttää kynttilät ja antaa ne kummeille.

Pappi pyhittää kasteveden ja siunaa öljyn.

Kaste tapahtuu upottamalla tai – kuten nykyään useimmiten – valelemalla kolmesti Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.

Kasteen jälkeen kastettava puetaan valkoiseen kastepukuun, ja hänen kaulaansa asetetaan kasteristi merkiksi Kristuksen sanoista: “Joka tahtoo kulkea minun jäljessäni, hän kieltäköön itsensä, ottakoon ristinsä ja seuratkoon minua.” (Matt 16:24).

Voitelu mirhaöljyllä tapahtuu välittömästi kasteen jälkeen. Pappi voitelee mirhalla ristinmerkin kastetun otsaan, silmiin, sieraimiin, suuhun, molempiin korviin, rintaan, käsiin ja jalkoihin.

Tämän jälkeen kasteastia kierretään kolmesti. Sen jälkeen luetaan epistola ja evankeliumi, jotka sitovat kastetoimituksen apostoli Paavalin kasteopetukseen ja Matteuksen evankeliumin loppuun sisältyvään kastekäskyyn.

Hiusten leikkauksen myötä kastettava alistuu Kristuksen johdatettavaksi, palvelijaksi tai orjaksi.

 

Lapsen kirkottaminen

Lapsen kirkottaminen eli kirkon jäseneksi ottaminen toimitetaan kasteen jälkeen. Kirkottamisen merkitys korostuu tänä päivänä, jolloin kaste harvoin toimitetaan liturgian yhteydessä.

Kastettu lapsi tuodaan seurakunnan keskuuteen, kirkkoon, ja hän osallistuu ensimmäisen kerran ehtoolliseen.

Kirkottamisen ajankohdasta voi sopia papin kanssa vaikkapa kasteen yhteydessä.

Perinteen mukaan kirkottaminen tapahtuu 40. päivänä lapsen syntymästä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että lapsi kastetaan noin kahden kuukauden ikäisenä. 

Toimitus jakaantuu kahteen itsenäiseen osaan: ensimmäiseksi luetaan rukoukset äidin puolesta ja sitten rukoukset lapsen puolesta. Kirkottamisessa pappi nostaa lapsen syliinsä, vie hänet pyhän portin eteen ja lausuu Vanhurskaan Simeonin rukouksen: ”Herra, nyt sinä lasket palvelijasi...”.

  

Käytännön ohjeita

  • Sovi kasteesta papin kanssa.
  • Mikäli kastettava ei ole täysi-ikäinen, kummankin vanhemman tulee antaa suostumuksensa kastamiselle.
  • Kastetoimitukseen tarvitset mukaan ainakin: valkoinen mekko, pyyhe, risti, ikoni
  • Nimenannosta:
    Ortodoksisen tradition mukaan lapselle annetaan yksi jonkun kirkkomme kunnioittaman pyhän ihmisen nimi. Jos lapselle haluaa antaa useamman nimen, vähintään yhden nimistä tulisi olla kristillisen perinteen mukainen.
  • Kummius:
    Vähintään yhden kummeista tulee olla ortodoksi, ja muidenkin kummien tulee kuulua johonkin kristilliseen kirkkoon. Kummien määrä ei ole rajattu.
  • Saat käytännön ohjeita ja apua kastetta koskevissa kysymyksissä päivystävältä papilta tai seurakunnan asiakaspalvelusta
  • Kasteen jälkeen:
    Muistathan, että jo lapsi on täysivaltainen kirkon jäsen ja oikeutettu kaikkiin kirkon pyhiin toimituksiin ehtoollisesta alkaen.   

Teksti: Pastori Teo Merras

 

Kaste

Tiesitkö, että:

Voitelussa käytettävän mirhan siunaa aina piispa. Suomen ortodoksinen kirkko saa mirhansa Konstantinopolin patriarkka Bartholomeokselta.