Päivän sana 
Päivän pyhät 
Kanttori vastaa ortodoksisessa jumalanpalveluksessa musiikista eli laulusta, ja johtaa kuoroa. Kuvituskuva kanttorin nuoteista.
Seurakunnan kasvatuksen kanttori Joakim Pietarinen sekä vastikään Vantaan alueen kanttorin sijaiseksi valittu Elia Pietarinen ovat yhdessä tehneet Itä-Suomen yliopistoon pro gradu- tutkielman kanttorin kokemasta työpaikkakiusaamisesta Suomen ortodoksisessa kirkossa. Kysely toteutettiin keväällä 2019. Kyselyyn vastasi lähes puolet kirkon kanttoreista.
Kyselyyn vastanneista suurin osa oli kokenut työssään kiusaamista tai epäasiallista kohtelua. Tämän lisäksi palkkaus ja työn etenemismahdollisuudet ovat tutkielman perusteella heijastaneet kanttorin ammatin puutteellista arvostusta. Koska valtaosa kanttoreista ovat naisia, tekee tämä epäkohdista myös tasa-arvokysymyksen.
Kuten tutkielman tekijät, Elia ja Joakim Pietarinen itse totevat, he eivät edusta kyselyyn vastanneiden kanttorien enemmistöä, sillä he ovat vastavalmistuvia nuoria miehiä, jotka eivät ole kertomansa mukaan itse kokeneet työssään kiusaamista tai muuta epäasiallista käytöstä.
Tutkielmassa kanttoreiden kokemuksille työpaikkakiusaamisesta ei asetettu mitään aikarajaa. Tämän vuoksi tulokset saattavat heijastaa myös menneitä vuosikymmeniä.
Helsingin ortodoksisessa seurakunnassa tutkielman tulokset otettiin vastaan, ja niihin suhtaudutaan vakavasti.
– Siellä, missä työpaikkakiusaamista on tapahtunut, on kyse hyvin vakavasta asiasta, johon työantaja on velvollinen reagoimaan välittömästi, painottaa Helsingin ortodoksisen seurakunnan kirkkoherran sijainen Mikael Sundkvist.
Suomen ortodoksisen kirkon sivuilla julkaistussa haastattelussa Joakim ja Elia Pietarinen tuovat ratkaisuiksi nykyiseen tilanteeseen joko kanttorin työhön vaaditun koulutuksen madaltamisen tai korkeasti koulutettujen kanttoreiden teologisen osaamisen nykyistä paremman hyödyntämisen. Kanttoreille voisi useammin antaa myös hallinnollisia tehtäviä tai mahdollisuutta edetä esimiesasemaan.
”Oma kokemuksemme on, että asiat menevät koko ajan parempaan suuntaan ja toivomme oman työmme auttavan kirkkoamme osaltaan paremman tulevaisuuden luomiseen. Nyt on korkea aika irtautua huonoista käytännöistä ja suunnata katse tulevaisuuteen toisenlaisine haasteineen.” Kirjoittavat Pietariset tutkielman päätössanoissaan.
Myös kirkkoherran sijainen Mikael Sundkvist näkee kanttoreiden työn olevan muutoksessa.
– Oma vaikutelmani on, että elämme kanttorien työhön liittyen murrosvaihetta. Uskon, että monen kanttorin työkuva tulee tulevaisuudessa sisältämään muitakin seurakuntatyön tehtäviä kuin kirkkomusiikki. Monessa seurakunnassahan näin on jo nyt. Luulen myös, että monet kanttorit ovat valmiita astumaan uudenlaiseen rooliin työyhteisössä.
