Helsingin ja koko Suomen arkkipiispa Leo ilmaisi tukensa selvin sanoin häirinnän kohteeksi joutuneille uskonnollisille yhteisöille Turussa. Hän ei unohtanut myöskään Helsingin juutalaisyhteisön kokemaa häirintää – eikä sitä, miten Helsingin ortodoksisen seurakunnan nuoret aikuiset vastasivat näihin tuomittaviin tekoihin viime syksynä. Arkkipiispa Leon tuenilmaisu on luettavissa kokonaisuudessaan Suomen ortodoksisen kirkon kotisivuilta.
”Juutalainen ja katolinen seurakunta ovat joutuneet kuluneella viikolla häirinnän kohteiksi Turussa Auschwitzin muistopäivän alla. Haluan ilmaista voimakkaan tukeni molemmille yhteisöille”, arkkipiispa Leon kirjoitus alkaa.
”Samalla iloitsen siitä, että nämä tuomittavat teot – samoin kuin syksyllä Helsingissä synagogaa vastaan suunnatut iskut – ovat herättäneet meissä tarpeen osoittaa, että tällaisia tekoja ei voida hyväksyä”, arkkipiispa jatkaa.
Eri uskontokunnat yhdessä
Jo seuraavassa lauseessaan isä esipaimen muistelee Helsingin ortodoksisen seurakunnan nuorten aikuisten tempausta, jonka avulla osoitettiin tukea paikalliselle häirintää kokeneelle juutalaisyhteisölle:
”Viime syksynä Helsingin synagogan aita peittyi kukkiin Helsingin ortodoksisen seurakunnan nuorten aloitteesta. Tapahtumaan osallistui suuri, taustoiltaan kirjava joukko ihmisiä. Tänään sama tapahtuu Turussa, jossa eri uskontokuntiin kuuluvat kaunistavat Turun synagogan. Emme ehkä ole immuuneja historian voimille, mutta emme myöskään ole avuttomia niiden edessä.”
Seurakuntamme nuoret kukittivat Helsingin juutalaisen synagogan aidan 18. marraskuuta 2019. Juutalaisyhteisölle saapui tuolloin ilmaisemaan tukeaan ortodoksien, katolilaisten ja luterilaisten lisäksi myös romanien sekä eri muslimiyhteisöjen edustajia.
Maria Mountraki koristeli viime syksynä Helsingin juutalaisen synagogan takorauta-aitaa yhdessä muiden ortodoksinuorten ja uskonnollisten yhteisöjen edustajien kanssa.
Ihmisarvo on sama kaikilla
”Ortodoksisina kristittyinä tehtävämme on tukea ja puolustaa uskonnollisen sorron, rasismin ja suvaitsemattomuuden viattomia uhreja. Jumalan edessä olemme kaikki Hänen luomistyönsä tulosta ja jaamme saman ihmisyyden katsomuksesta tai uskontokunnasta riippumatta. Uskonnollisen yhdyskunnan uhkailu ilkivallan, syrjinnän tai muun väkivallan keinoin on paitsi tuomittavaa, myös hyvin huolestuttavaa, nousipa se minkälaisesta maailmankatsomuksesta tahansa.”
Arkkipiispa muistuttaa myös siitä, että ajatuksen, omantunnon ja uskonnon vapaus on kirjattu ihmisoikeuksien yleismaailmalliseen julistukseen. Siitä huolimatta uskonnollinen vaino on yhä nykypäivää.
”Maailmalla monet joutuvat tänäänkin vainotuiksi uskonnollisen vakaumuksensa vuoksi. Suomessa olemme pystyneet parempaan. Pystymme siihen jatkossakin enemmistöinä ja vähemmistöinä – niin uskonnollisina kuin muinakin yhteisöinä. Lähimmäisestä huolehtiminen ja toistemme tunteminen on tie yhteiskuntarauhaan aikana, jolloin uskontojen arvoista erilliset näkemykset hakevat jatkuvasti tarttumapintaa yhteiskunnassamme.”
Lopuksi arkkipiispa ilmaisee uskonsa siihen, että meillä on toivoa – ja keinoja taistella pahaa vastaan.
”Pystymme parempaan, kun muistamme juuremme. Myös kirkko kohtasi varhaisina aikoina erilaisia kulttuureja. Tuolloin uskonnon ja kulttuurien rajat oli levitetty yhteiskuntien maaperälle itämaisen maton tavoin. Rajat muodostivat värien ja muotojen keskinäisen kirjon, jossa kokonaisuus oli tie lukemattomien vivahteiden kautta avautuvaan maailmaan.”
Lähde: Arkkipiispa Leo / Suomen ortodoksinen kirkko