Päivän sana 
Päivän pyhät 
Kirkkovuoden kahdestatoista suuresta juhlasta ensimmäinen on Neitsyt Marian syntymän juhla. Marian noudattama Jumalan tahto mahdollisti Kristuksen pelastusteon, jonka vuoksi Jumalansynnyttäjän syntymän juhla on myös pelastuksemme alku.
Neitseen Marian syntymäjuhlan synaksario, päivän pyhän elämäkertateksti, alkaa perusteellisesti:
”Jumala loi ihmisen ja asetti hänet paratiisiin kasvamaan hyvää hedelmää ja katselemaan Jumalaa Hänen tekojensa kautta. [—] Tullessaan ihmiseksi Kristus tahtoi tulla täydellisesti osalliseksi langenneesta ihmisluonnosta, mutta kuitenkin ilman syntiä, sillä Hän yksin on synnitön. Tästä syystä Hän valmisti itselleen tahrattoman asuinsijan, neitseellisen arkin, kaikkein pyhimmän neitseen Marian, joka oli kyllä kuoleman ja esi-isiemme saaman tuomion alainen, mutta joka oli valittu ennen aikojen alkua olemaan uusi Eeva, Kristuksen, meidän Vapahtajamme äiti, pelastuksemme lähde ja kristillisen pyhyyden arkkityyppi.” (Lue koko teksti kirkon sivuilta)
Jumalansynnyttäjä Neitsyt Maria on kahdesta ihmisestä, kahdesta sukulinjasta syntynyt lapsi. Hänen syntymäänsä liittyy vastaus vanhempien rukouksiin ja toisaalta Jumalan suunnitelma. Joakim ja Anna olivat jo vanhoja, ja lapsettomuuden häpeä painoi heitä julkisesti. Häpeä oli tuossa kulttuurissa konkreettista pilkkaa, jota Joakim lähti pakoon erämaahan. Annan murhe oli kaksinkertainen. Jumala kuitenkin lähetti murheellisille lohdutuksen, kaikkia lohdutuksia suuremman. Joakimin ja Annan lapsesta tulisi koko ihmiskunnan äiti Kristuksen kautta.
Kun juhlimme Neitsyttä, juhlimme aina hänestä syntynyttä Jumalan Poikaa ja siten pelastustamme. On hyvä muistaa, että olemme sukua niin lapsettomuuden murhetta kantaville vanhuksille, nuorelle, sittemmin lapsensa haudanneelle neitsytäidille, ja heidän kauttaan myös Jumalan Pojalle. Olisi uskomme pettämistä, jos jättäisimme Jumalansynnyttäjän juhlat juhlimatta. Kyse ei ole vain siitä, että joku sattui joskus syntymään, vaan kosmisten tapahtumien käännekohtia. Historian kohtia, joita ilman eläisimme toivottomuuden tilassa, jossa Jumala ei olisi kanssamme, ja paratiisin portti pysyisi suljettuna.
Immanuelin äiti kääntää historian kulun, ja siitä kiitollisina kokoonnumme tänäänkin kirkkoon pyhään liturgiaan osallistumaan Neitseen syntymän hedelmästä: osallisuudesta Kristuksen Ruumiiseen ja Vereen, ylösnousemuksen riemuun.
Pastori Teemu Toivonen
Jumalansynnyttäjän syntymäjuhlana vietetään myös seurakuntamme alueella toimivan Nummelan rukoushuoneen praasniekkaa eli temppelijuhlaa. Myös Helsingissä toimiva Mikonkadun kappeli on omistettu Jumalansynnyttäjän syntymän muistolle.
Juhlan jumalanpalvelukset seurakunnan eri alueilla voit tarkistaa Jumalanpalveluskalenterista.
