Lasaruksen lauantai – ylösnousemuksen esijuhla

Lasaruksen lauantai on kirkkovuoden hienoimpia päiviä. Silloin monessa pyhäkössä on perinteisesti liitetty kirkkoon katekumeeneja eli aikuisena Kirkkoa lähestyviä opetettavia. Parina viime vuonna kirkkoon liittyvien määrä on selvästi lisääntynyt. Se on hienoa! Kristuksen Kirkon sanoma kiinnostaa, se tuo toivoa toivottomuuden keskelle. Yhä useammat etsivät toivoa ja merkitystä elämään. He etsivät, ja he myös löytävät.

Evankeliumin kertomuksessa Kristus kuulee rakkaan ystävänsä Lasaruksen sairastavan Betaniassa. Kristus ei kuitenkaan kiiruhda lähteäkseen ystävänsä luo vaan viivyttelee. Viivyttelyyn on syynsä: Jumalan Poika, Elämän ja kuoleman Herra, haluaa osoittaa voimansa tässäkin kohden, vahvistaakseen ihmisten uskoa yleiseen ylösnousemukseen.

Lasaruksen sairaus johti kuolemaan. Kun Kristus tulee lähelle Betaniaa, Lasaruksen sisaret Martta ja Maria tulevat häntä vastaan. Martta sanoo hänelle: ”Herra, jos olisit ollut täällä, veljeni ei olisi kuollut.” Hän jatkaa: ”Tiedän kyllä, että hän nousee viimeisenä päivänä, ylösnousemuksessa”. Kristuksen vastaus on järkyttävä: ”Minä olen ylösnousemus ja elämä”.

”MINÄ OLEN ylösnousemus ja elämä”! Nuo sanat ovat pelastushistorian ytimessä. Noihin sanoihin koko Kirkko on perustanut sanomansa ja toimintansa. Vanhassa testamentissa Jumala käyttää itsestään nimitystä ”Minä olen se, joka olen” Jumala sanoo Moosekselle: ”Minä olen se, joka olen. … Näin sinun tulee sanoa israelilaisille: Minä-olen on lähettänyt minut teidän luoksenne” (2. Moos 3:14).  Uudessa testamentissa Kristus itse ilmaisee oman jumaluutensa samoin sanoin: ”Sitten, kun olette korottaneet Jumalan Pojan, te ymmärrätte, että MINÄ OLEN SE, JOKA OLEN.” (Joh 8:28).

Jumalan oleminen – Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen oleminen – on absoluuttista. Siitä olemisesta kaikki muu oleminen riippuu ja siihen olemiseen kaikki on yhteydessä.

Kristus perusti Kirkkonsa maan päälle julistamaan Hänen uhrautuvaa rakkauttaan, Hänen kuolemaansa ja ylösnousemistaan. Sitä Kirkko julistaa tänäkin päivänä.

Lasaruksen lauantai on ylösnousemuksen julistusta. Kristus osoittaa olevansa elämän ja kuoleman Herra ja Valtias. Hän kutsuu haudassa neljättä päivää olleen Lasaruksen haudasta. ”Lasarus, tule ulos!”

Näin Hän kutsuu meitäkin. Tule ulos itsekkyytesi hautapaaden alta! Tule ulos katkeruutesi kahleista! Tule ulos murheesi synkkyydestä! Tule ulos ja iloitse uudesta mahdollisuudesta, uudesta elämästä, Jumalan Valtakunnan kirkkaudesta ja ilosta, jota saamme kokea jo täällä maan päällä.

Pääsiäinen on kohta täällä! Valoa leimuavan yön kirkkaat säteet ovat jo välähtäneet ja antaneet esimakua tulevasta. Suuren Viikon myötä kuljemme kohti ylösnousemuksen juhlaa, juhlien juhlaa ja Riemujen riemua! Kuljemme kohtaamaan Häntä, joka ON.

isä Kalevi Kasala

Kirjoittaja on seurakuntamme Lohjan ja Länsi-Uudenmaan alueen vastaava pappi. Isä Kalevi jää eläkkeelle toukokuun lopulla tehtyään yli neljänkymmenen vuoden uran kirkkomme pappina. Länsi-Uudellamaala isä Kalevi on palvellut 27 vuoden ajan.  Isä Kalevin kiitos- ja läksiäiskahveja vietetään Lohjan Metsolan temppelijuhlassa 31.5. kello 9.30 alkavan vedenpyhityksen ja liturgian jälkeen.