Liturgia

Liturgialla tarkoitetaan yhteistä ehtoollisjumalanpalvelusta, jossa pyhän ortodoksisen kirkon jäsenet pääsevät osallistumaan Herran Pyhästä ehtoollisesta, Kristuksen ruumiista ja verestä. Suomessa yleisin toimitettava liturgia on nimeltään Pyhän Johannes Krysostomoksen liturgia. Pyhän Basileios Suuren nimeä kantavaa liturgiaa toimitetaan kirkkovuoden aikana 10 kertaa.

Jaakobin liturgia toimitetaan apostoli Jaakobin muistopäivänä 23. lokakuuta. Papisto toimittaa liturgian kansaan päin kääntyneenä.

Vigilia

Juhlapäivien aattona ja lauantai-iltaisin toimitettava jumalanpalvelus, joka koostuu ehtoopalveluksesta, aamupalveluksesta ja ensimmäisestä hetkestä.

Aamupalvelus

Pääasiassa aamuisin toimitettava jumalanpalvelus. Aamupalveluksen sisältö kertoo Uuden testamentin tapahtumista ja Kristuksen ylösnousemuksesta.

Ehtoopalvelus

Iltaisin toimitettava jumalanpalvelus, joka aloittaa kirkollisen vuorokauden. Ehtoopalvelus kertoo Jumalan luomistyöstä, ihmiskunnan lankeemuksesta ja Vapahtajan lunastustyön alkamisesta.

Panihida

Vainajien muistopalvelus toimitetaan henkilön kuoltua sekä kolmen, yhdeksän ja neljänkymmenen päivän jälkeen kuolemasta. Vainajan muistopalvelus toimitetaan lisäksi vuosittain edesmenneen kuolinpäivänä sekä hänen nimipäivänä.

Yleinen panihida

Vainajien muistopalvelus, johon kaikki palveluksessa läsnäolevat voivat tuoda edesmenneitten omaistensa nimiä muisteltaviksi.

Parastaasi

Parastaasiksi kutsutaan suurta panihidaa eli vainajien muistopalvelusta, johon kuuluu ehtoo- ja aamupalvelus.

Litania

Litania on juhlien ja sunnuntain aattoina ehtoopalveluksen lopussa koko kirkkokansan harras yhteinen rukous, jossa anotaan pyhiä rukoilemaan Jumalaa meidän puolestamme. Litanian lopuksi siunataan leivät, vehnänjyvät, viini ja öljy. Litanialla voidaan tarkoittaa myös Vainajien muistopalveluksen loppuosaa; rukouksia ja veisuja edesmenneen kristityn puolesta.

Jeesuksen rukous -palvelus

Rukouspalvelus, jossa pääasiassa toistetaan Jeesuksen rukousta, jota myös sydämen rukoukseksi kutsutaan: ”Herra Jeesus Kristus, Jumalan Poika, armahda minua syntistä”.

Yleinen sairaanvoitelu

Esimerkiksi suuren paaston aikana toimitetaan seurakunnissa yleinen sairaanvoitelu, johon kaikki kirkon jäsenet voivat osallistua.

Akatistos

Seisaaltaan veisattava ylistävä palvelus Vapahtajalle, Jumalansynnyttäjälle, tietylle pyhälle tai luomakunnalle.

Vedenpyhitys

Veden äärellä, esimerkiksi kasteen tai kodinpyhityksen edelllä toimitettava pyhä palvelus, jossa Pyhän Hengen armovoimalla vesi pyhittyy.

Katumuskanoni

Suuren paaston ensimmäisen viikon ensimmäisten päivien aikana osissa luettava kanoni, jonka sisältö johdattaa ihmiset katumukseen ja parannuksentekoon. Katumuskanoni luetaan kokonaisuudessaan suuren paaston viidennen viikon torstaina. Kanonin on kirjoittanut Kreetan piispa Andreas.

Ennenpyhitettyjen lahjain liturgia

Ennenpyhitettyjen lahjain liturgiaa eli paastoliturgiaa toimitetaan vain suuren paaston aikana. Liturgian tekstin on laatinut pyhä Gregorios Dialogos. Palveluksessa uskoville jaetaan edellisenä sunnuntaina pyhitetyt ehtoollislahjat.

Jalkojen pesupalvelus

Jalkojen peseminen piispan johdolla kahdelletoista papille, millä muistellaan Kristuksen apostoleille suorittamaa jalkojen pesua. Jeesus pesi opetuslastensa jalat ennen Ehtoollisen asettamista (Joh. 13:4-5).

Puoliyöpalvelus

Kirkollisen vuorokauden kolmas palvelus. Palvelus toimitetaan puolen yön tienoilla ja se koostuu psalmeista ja rukouksista sekä papin lausumasta lyhyestä hartauden ekteniasta.

Pääsiäisyöpalvelus

Pääsiäisyöpalvelus koostuu puoliyöpalveluksesta, aamupalveluksesta ja liturgiasta. Useassa seurakunnassa on myös tapana, että ennen pääsiäisyöpalvelusta kirkossa luetaan Apostolien tekojen kirjaa.

Kirkottaminen

Neljänkymmenen päivän jälkeen syntymästä lapsi tuodaan kirkkoon, jolloin hänelle sekä hänen äidilleen luetaan rukouksia ja niin lapsi aloittaa kirkollisen elämän.

Ripitys

Ripitys tarkoittaa esimerkiksi sairaalassa tai vanhainkodissa tapahtuvaa katumuksen sakramentin toimittamista, jonka lopuksi katuva pääsee osallistumaan Pyhästä Ehtoollisesta.

Ristisaatto

Saatto, jossa kannetaan lyhtyä, ristiä, kirkkolippuja ja ikoneja esimerkiksi kirkon ympäri tai kirkosta veden äärelle.

Nimenanto

Kirkon perinteen mukaisesti lapselle annetaan nimi kahdeksan päivän ikäisenä. Kahdeksantena päivänä syntymästä pappi siunaten lasta lukee erityisen nimenanto rukouksen.

Kodinpyhitys

Rukouspalvelus, jossa pyhitetyn veden vihmomisella koti pyhitetään Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.

Praasniekka

Praasniekka on kirkkorakennuksen nimipäivä. Praasniekka on slaavilaisperäinen nimitys juhlapäivästä, jolloin Kirkko muistaa sitä pyhää ihmistä tai tapahtumaa, jonka muistolle kirkkorakennus on vihitty.

 

Jaa sivu