Isä Sergei Petsalo piti ylioppilaille puheen seurakunnan järjestämässä ylioppilaiden juhlassa 26.5. "Seurakunta iloitsee ja onnittelee teitä siitä, että olette opiskelleet omaa ortodoksista uskoa. Ortodoksisen kirkon uskon, elämän ja tradition opiskelu on alati virvoittavaa, sillä se kasvattaa hengellistä ymmärrystämme.". Kuva: Vlada Wahlsten.
Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Aamen.
Vietämme helluntain jälkijuhlaa, Pyhän Hengen vuodattamisen juhlaa. Helluntaina, Kristuksen kuolleista ylösnousemuksen ja taivaaseenastumisen jälkeen, Jumala lähetti Pyhän Henkensä opetuslasten ylle.
Tuon saman Pyhän Hengen olemme mekin saaneet pyhän mirhavoitelun mysteeriossa. Jumala lähetti Pyhän Henkensä, jotta mekin voisimme jumalallistua, tulla pyhiksi eli kasvaa kaikissa jumalallisissa hyveissä Jumalan kaltaisuuteen.
Nyt helluntaista lähtien aloimme taas laulaa kaunista ja tuttua kirkkoveisua Taivaallinen Kuningas, jossa nimenomaan pyydämme, että Pyhä Henki, hyvyyden lähde ja elämän antaja tulisi ja asuisi meissä.
Te olette saaneet viettää ikimuistoisen pääsiäiskauden, sillä tänä keväänä te valmistutte ylioppilaiksi. Suuri työ on tullut tehdyksi. Seurakunta iloitsee ja onnittelee teitä siitä, että olette opiskelleet omaa ortodoksista uskoa. Ortodoksisen kirkon uskon, elämän ja tradition opiskelu on alati virvoittavaa, sillä se kasvattaa hengellistä ymmärrystämme.
Me ortodoksikristittyinä ymmärrämme, että kaikki hyvä mitä me maanpäällä saamme aikaiseksi, tapahtuu yhteistyössä Jumalan kanssa. Jumala itse on kaiken meille antanut, myös opintielle tarvitsemamme pitkäjänteisyyden, tarmon ja viisauden. Voimme olla kaikesta kiitollisia Jumalalle, kaiken hyvän antajalle ja hyvyyden lähteelle.
Tänään ja juhlan aikana on vaivatonta tuntea kiitollisuutta, mutta se helposti elämässä unohtuu, etenkin jos ja kun elämässämme on vastoinkäymisiä, surua ja murhetta.
Sellaisina hetkinä muistakaa se ”hyvyyden lähde ja elämän antaja”. Me saamme kokea Jumalan läsnäolon kirkossa, erityisesti liturgiassa. Kirkossa käyminen antaa meille kiintopisteitä elämään. Saamme miltei joka sunnuntai laulaa: ”Me näimme todellisen valkeuden,/ otimme vastaan taivaallisen Hengen,/ löysimme todellisen uskon,/ kumarramme jakaantumatonta Kolminaisuutta,/ sillä hän on meidät pelastanut.”
Siksi muistakaa, että kun te etsitte paikkaanne tässä maailmassa, niin tehkää se yhteistyössä Jumalan kanssa; Jumalalta apua pyytäen ja rukoillen, ylistystä veisaten ja kaikesta kiittäen. Jumala on apu vaikeuksissa, Jumala on siunauksen antaja uuden edessä ja kun pidämme Jumalan mielessämme ja kuuliaisina antaudumme yhteistyöhön Hänen kanssaan, niin Jumalan armo pääsee vaikuttamaan meissä. Tämä lähtee ristimerkistä ja rukouksesta, hyvän tekemisestä, valoisasta mielestä, sekä kiitollisuudesta.
Lopuksi, veljet ja sisaret, ajatelkaa kaikkea mikä on totta, mikä on kunnioitettavaa, mikä oikeaa, puhdasta, rakastettavaa ja kaunista, mikä vain on hyvää ja ansaitsee kiitoksen (Fil. 4:8).
Minä tiedän, että kun te nuoret ajattelette näitä apostoli Paavalin sanoja: kaikkea, mikä on totta, mikä on kunnioitettavaa, mikä oikeaa, puhdasta, rakastettavaa ja kaunista, mikä vain on hyvää ja ansaitsee kiitoksen – niin te tietenkin ajattelette ensi sijassa Jumalaa, sitten te ajattelette kaikkia niitä rakkaitanne; perheenjäseniä, ystäviä ja opettajia, jotka ovat olleet teidän elämässänne tukena ja apuna ja tuoneet elämäänne jumalallista kirkkautta, lämpöä, armoa ja rakkautta, toisin sanoen Jumalan läsnäolon – hyvyyden lähteen ja elämän antajan.
Seurakunnan puolesta haluan toivottaa teille Jumalan siunausta ja monia armorikkaita vuosia!
Sergei Petsalo
Helsingin ortodoksisen seurakunnan kasvatuksen pappi


