Päivän sana 
Päivän pyhät 
Suomen suvi on kauneimmillaan ja kesäpäivänseisauksen aikaan osuvaa juhannusta vietetään monin juhlavin menoin. Ortodoksinen kirkko muistaa juhannuksena Herran edelläkävijä Johannes Kastajaa. Kirkossa Johannes Kastajan syntymäjuhlaa vietetään tämän varsinaisena syntymäpäivänä 24.6., jolloin useassa seurakuntamme pyhäköissä toimitetaan liturgia.
Yhteiskunnassa juhannusta ja Suomen lipun päivää vietetään tänä vuonna lauantaina 20.6. Suomessa on vuodesta 1955 lähtien vietetty 20. ja 26. päivän väliin sattuvana lauantaina.
Hämeenlinnassa Johannes Kastajan syntymäjuhla on erityinen juhlapäivä, sillä Ahveniston kirkko on pyhitetty Johannes Kastajan mestauksen muistolle ja näin myös syntymäjuhla on tärkeä päivä. Alueen pitkäaikainen pappi, viime vuonna äkillisesti menehtynyt rovasti Aki Leskinen korosti keskikesän ja juhannuksen merkitystä:
“Keskikesällä elämämme juuri valon aikaa. Meidän on hyvä pysähtyä ja miettiä, mitä on todellinen Valo elämässämme. Julistamme, että Herramme Jeesus Kristus on maailman Valo. Ja juuri tästä meille muistuttaa myös luomakunnan puhkeaminen kukkaan ja yöttömien öiden aika myös konkreettisella tavalla. Pääsiäisen juhla-aika on takanamme ja olemme palanneet arkeen. Ja tämä arki on kaikkea muuta, kuin harmaata ja tylsää, sillä meidän arkeamme valaisee Kristuksen Valo. Meillä on syytä juhlia Valoa, joka on tullut maailmaan ja Hänen edelläkävijäänsä, joka valmisti tien Kristukselle.”
Johannes Kastajan syntymä
Johannes Kastajan syntymä oli suuri ihme jo itsessään. Hänen vanhempansa, pappi Sakarias ja hänen vaimonsa Elisabet, olivat pitkään ja hartaasti toivoneet lasta, mutta heidän toiveensa ei ollut toteutunut ja he olivat jääneet lapsettomiksi.
Papin tehtäviä toimittaessan Sakariaalle ilmestyi Herran enkeli, joka toi hänelle kirjaimellisesti mykistävän viestin.
“Enkelin nähdessään Sakarias säikähti ja joutui pelon valtaan. Mutta enkeli puhui hänelle: »Älä pelkää, Sakarias. Rukouksesi on kuultu, vaimosi Elisabet synnyttää sinulle pojan ja sinä annat hänelle nimeksi Johannes. Ilo ja riemu täyttävät sinut, ja monet iloitsevat hänen syntymästään. Hän on oleva suuri Jumalan mies. Viiniä ja väkijuomaa hän ei juo. Jo äitinsä kohdusta asti hän on täynnä Pyhää Henkeä. Hän kääntää Israelin kansasta monet jälleen Herran, heidän Jumalansa, puoleen. Hän kulkee Herran edelläkävijänä Elian hengessä ja voimassa, hän kääntää isien sydämet lasten puoleen ja ohjaa tottelemattomat ajattelemaan hurskaiden tavoin, näin valmistaakseen kansan Herran tuloa varten.»
(Luuk 1:12-17.)
Tämä uutinen sai Sakariaan epäuskon valtaan:
“Sakarias kysyi enkeliltä: »Mistä voin tietää, että niin käy? Minähän olen jo vanha, ja vaimonikin on iäkäs.» Enkeli vastasi: »Minä olen Gabriel, yksi niistä, jotka seisovat Jumalan edessä. Minut on lähetetty puhumaan sinulle ja tuomaan tätä iloista sanomaa. Mutta sinun suusi mykistyy nyt, etkä kykene puhumaan ennen kuin sinä päivänä, jona tämä tapahtuu, koska et uskonut sanojani, jotka aikanaan käyvät toteen.»
Elisabet tuli pian raskaaksi ja kiitti Jumalaa tästä armosta. Hän pysytteli piilossa viisi kuukautta. Ollessaan kuudennella kuulla raskaana, Elisabet sai vieraakseen Marian, joka odotti Jeesus-lasta. Johannes Kastaja tunnisti messiaan jo kohdussa ollessaan:
“Kun Elisabet kuuli Marian tervehdyksen, hypähti lapsi hänen kohdussaan ja hän täyttyi Pyhällä Hengellä. Hän huusi kovalla äänellä ja sanoi: »Siunattu olet sinä, naisista siunatuin, ja siunattu sinun kohtusi hedelmä! Kuinka minä saan sen kunnian, että Herrani äiti tulee minun luokseni? Samalla hetkellä, kun tervehdyksesi tuli korviini, lapsi hypähti riemusta kohdussani. Autuas sinä, joka uskoit! Herran sinulle antama lupaus on täyttyvä!»”
Sakarias pysyi mykkänä aina Johannes Kastajan nimeämiseen saakka.
“Elisabetin aika tuli, ja hän synnytti pojan. Kun naapurit ja sukulaiset kuulivat suuresta laupeudesta, jonka Herra oli hänelle osoittanut, he iloitsivat yhdessä hänen kanssaan. Kahdeksantena päivänä kokoonnuttiin ympärileikkaamaan lasta. Muut tahtoivat antaa hänelle isän mukaan nimeksi Sakarias, mutta hänen äitinsä sanoi: »Ei, hänen nimekseen tulee Johannes.» Toiset sanoivat: »Eihän sinun suvussasi ole ketään sen nimistä.» He kysyivät viittomalla isältä, minkä nimen hän tahtoi antaa lapselle. Sakarias pyysi kirjoitustaulun ja kirjoitti siihen: »Hänen nimensä on Johannes.» Kaikki hämmästyivät. Samalla hetkellä Sakarias sai puhekykynsä takaisin, ja hän puhkesi ylistämään Jumalaa.”
(Luuk 1:57–64.)
Vietämme juhannuksen kanssa päällekkäin jatkuvaa Apostolien paastoa vielä 29.6. saakka. Paaston tarkoituksena on vahvistaa uskoamme ja uudistaa meitä ihmisinä. Juhla suorastaan kutsuu meitä puhkeamaan ylistämään Herraa keskikesän kauneuden äärellä. Juhlan veisut pukevat sanoiksi Johannes Kastajan syntymän merkityksen ihmiskunnan kannalta:
”Hedelmätön synnyttää nyt Kristuksen edelläkävijän, joka on kaikkien ennustuksien täyttymys, sillä sen päälle, jota profeetat ovat edeltä saarnanneet, on hän kätensä Jordanissa laskenut ja on sen vuoksi tullut Jumalan sanan profeetaksi ja saarnaajaksi ja edelläkävijäksi.” (Kontakki 3. säv.)
Arkkipiispa Elia toimittaa liturgiaan Uspenskin katedraalissa sunnuntaina 21.6. kello 10. Liturgian yhteydessä juhlitaan myös ylidiakoni Juha Lampisen 60-vuotissyntymäpäivää. Uspenskin nuoret vastaavat kirkkokahvitarjoiluista ja tuotto käytetään Lintulan luostarin hyväksi.
Isä Juha Lampinen on toiminut Uspenskin katedraalissa ylidiakonina lähes kolmen vuosikymmenen ajan. Voit lukea seurakuntamme sivuilta vuonna 2024 julkaistu isä Juha Lampisen haastattelun.
Mahdolliset muistamiset voi osoittaa Lintulalle MobilePay-lippaan numerolla 5657EC (Lintulan keittiö/isä Juha60) tai tilille Juha Lampinen FI94 5542 2320 3414 72, viestillä isä Juha60.
Jumalanpalveluskalenterista löytyvät kaikki seurakuntamme alueella toimitettavien palveluksien tiedot.
Lämpimästi tervetuloa jumalanpalveluksiin!
Helsingin ortodoksinen seurakunta toivottaa kaikille siunauksellista Johannes Kastajan syntymäjuhlaa, juhannusta.
