Kirkko korvasi kappelin

Helsingin ortodoksisen seurakunnan Lapinlahden hautausmaan historia on monipolvinen tarina, jonka käänteissä kirkon rakentaminen ei ollut itsestään selvää. Kuusikymmentä vuotta täyttävän kirkon rakentamisen ensivaiheet ulottuvat yli sadan vuoden päähän.

Hautausmaan varhaiset vaiheet

Lapinlahden hautausmaa perustettiin nykyiselle sijainnilleen 1800-luvun alussa. Vielä 1700-luvulla ennen seurakunnan muotoutumista vähäiset ortodoksit haudattiin Bulevardin hautausmaalle, josta oli kuitenkin luovuttava kaupungin tonttipolitiikan vuoksi. Bulevardille haudatut vainajat siirrettiin uudelle hautausmaalle Lapinlahteen, joka on tänään Helsingin vanhin yhä käytössä oleva hautausmaa.

Suomen sodan jälkimainingeissa aiemmin Viaporina tunnettuun merilinnoitukseen oli asettunut venäläinen varuskunta, joka kunnosti myöhemmin vuonna 1815 Lapinlahden hautausmaan myös omille vainajilleen. Sotilashenkilöt siunattiin saarella silloisessa Pyhittäjä Aleksanteri Nevskin sotilaskirkossa. Viaporista vainajat tuotiin veneellä Lapinlahden hautausmaan rantaan, joka ulottui tuolloin vielä nykyisen Porkkalankadun tienoille asti.

Lapinlahden hautausmaan perustamisesta kesti kuitenkin vielä runsaat kolmekymmentä vuotta ennen kuin nykyinen Helsingin ortodoksinen seurakunta sai sen käyttöönsä. Alueen läntinen osa oli varattu Viaporista kuljetetuille vainajille ja itäinen puoli varattiin seurakunnan käyttöön. Hautausmaalle rakennettiin ensin vartiotupa ja myöhemmin vuonna 1851 valmistui profeetta Elialle pyhitetty pieni kappeli. Parikymmentä vuotta myöhemmin valmistui vielä hautausmaan portti ja nykyinen vahtimestarin asunto, joka on yhä paikallaan.

Kirkon rakentamista saadaan odottaa

Profeetta Elian kappeli jäi seurakunnan tarpeisiin nopeasti pieneksi. Siunaukset oli toimitettava joko Pyhän Kolminaisuuden kirkossa tai Uspenskin katedraalissa sen valmistuttua vuonna 1868. Suuremman kirkon tarve nousi esiin jo vuosisadan vaihteessa ja ensimmäiset aloitteet uuden kirkon rakentamiseksi tehtiin jo 1900-luvun alussa. Toteutus kuitenkin siirtyi eri syistä vuosikymmenestä toiseen.

Suunnitelmat etenivät hitaasti ja kesti lähes viisikymmentä vuotta ennen kuin seurakunnan neuvosto päätti vuonna 1949 vihdoin rakentaa kirkon. Pihkovalais-novgorodilaista niin sanottua pohjolan tyyliä edustavan kirkon piirustukset laati arkkitehti Ivan Kudrjavzew. Kirkko sijoitettiin hautausmaan rauhalliselle länsireunalle ja rakennustyötkin pääsivät pian alkuun. Harjannostajaisia vietettiin marraskuussa 1951 ja kirkon risti siunattiin pari vuotta myöhemmin vuonna 1953.

Kirkon risti vihittiin vuonna 1953. Tilaisuudessa olivat paikalla kirkon rakennustoimikunnan jäsenet.

Varsinainen kirkkorakennuksen valmistuttua huhtikuussa 1954 se otettiin väliaikaiseen käyttöön jo samana vuonna, mutta ikonostaasin valmistumista saatiin vielä odottaa. Myöhemmin tammipuisen ikonostaasin veisti järvenpääläinen taiteilija Ilja Repin kirkon suunnitellun Kudrjavzewin piirustusten mukaan. Ikonostaasin vanhaa bysanttilaista tyyliä edustavat ikonit tilattiin pariisilaiselta Ikona-yhdistykseltä. Piispa Aleksanteri vihki kirkon 28. syyskuuta 1958, seitsemän vuotta peruskiven muurauksen jälkeen.

Profeetta Elian kirkon ikonostaasin ikonit edustavat vanhaa bysanttilaista tyyliä.

Tänä päivänä Profeetta Elian kirkon yhteisö on aktiivinen ja runsaslukuinen. Lähes viikoittaisten hautaansiunauksien ohella kirkkovuoden aikana toimitetaan säännöllisesti jumalanpalveluksia. Perjantaisin toimitetaan yleinen panihida ja lauantaisin liturgia. Palvelukset toimitetaan pääsääntöisesti vapaaehtoisvoimin. Lisäksi seurakunnan päätoimiset papit ja kanttorit toimittavat palveluksia kirkossa.

Hautausmaan kirkon 60-vuotisjuhlapraasniekka

Lapinlahden hautausmaan Profeetta Elian kirkon 60-vuotisjuhlapraasniekkaa vietetään perjantaina 20. heinäkuuta. Juhlaliturgian toimittaa Helsingin ja koko Suomen arkkipiispa Leo.

Praasniekkajuhlallisuudet alkavat juhlapäivän aattona toimitettavalla vigilialla. Katso praasniekan koko ohjelma tapahtuma- ja toimintakalenterista

Teksti: Jukka Vehkaoja

Kirjoittaja on Profeetta Elian kirkon alidiakoni ja isännöitsijä.

Kuvat: Miro Järnefelt ja Helsingin ortodoksinen seurakunta

Helsingin ortodoksisen seurakunnan Lapinlahden hautausmaalle on haudattu useita merkkihenkilöitä. Vanhin säilynyt hautamuistomerkki on pystytetty 1815 Viaporin sotilasjoukkojen komentajalle Nikolai Bodiskolle. Myös Helsingin ortodoksisen seurakunnan papistoa ja Helsingin hiippakunnan ensimmäinen piispa Aleksanteri on haudattu pääkäytävän eli lehmuskujan itäpuolelle.

Myöhemmistä tunnetuista henkilöistä voidaan mainita muun muassa kirjailija Tito ja kuvataiteilija Ina Colliander, Keisarinna Aleksandra Fedorovnan hovineiti Anna Vyrubova, hovikultaseppä Agathon Fabergé, elokuvaohjaaja Valentin Vaala, muusikot Kirka ja Sammy Babitzin sekä radioselostaja Pekka Tiilikainen.