Tapiolan kirkko 20 vuotta

Lokakuussa tulee kuluneeksi 20 vuotta siitä kun silloinen Helsingin metropoliitta Leo vihki Tapiolan pyhittäjä Herman Alaskalaiselle pyhitetyn kirkon käyttöön. Ortodoksisen kirkon toiminta Espoossa oli alkanut kuitenkin jo huomattavasti varhaisemmassa vaiheessa. Tapiolan lähiötä oli ryhdytty rakentamaan 1950-luvun puolivälissä ja uutena asukkaana upouuteen lähiöön muutti myös rovasti Serafim Fiilin. Hänen toimestaan alettiin alueella toimittaa jumalanpalveluksia. Aluksi palveluksia toimitettiin Fiilinien kotona ja myöhemmin Tapiolan luterilaisen kirkon kerhohuoneessa isä Timo Lehmuskosken johdolla. Omaa rukoushuonetta saatiin kuitenkin vielä odottaa.

Haave omasta rukoushuoneesta

Jumalanpalveluksia toimitettiin Espoossa vuosikymmenten saatossa. 1980-luvun alussa virisi haave oman rukoushuoneen saamiseksi alueelle ja seurakunnalle esitettiin toive omasta pyhäköstä. Samaan aikaan saatiin kaupungilta kaavaan varaus rukoushuoneelle paikalta, jolla kirkko tänä päivänä sijaitsee. Ensimmäinen virallinen esitys kirkon rakentamisesta osoitettiin seurakunnan valtuustolle vuonna 1985. Myöhemmin kirkkohanketta ajamaan perustettiin vuonna 1991 Espoon ortodoksit ry. Palveluksia toimitettiin vielä ennen oman kirkon saamista luterilaisen kirkon Niittykummun kappelissa sekä aivan Herman Alaskalaisen kirkon naapurissa sijaitsevassa Kelloseppätalossa, jonka vuokratilaan oli sisustettu kappeli.

Kirkkohanke toteutuu viimein

Vuonna 1994 seurakunta siirsi isä Heikki Huttusen Espooseen kokopäivätoimiseksi papiksi. Jumalanpalveluksia toimitettiin nyt enemmän ja samalla kirkkohankekin eteni. Kirkosta järjestetyn arkkitehtikilpailun voittanutta arkkitehti Paul Hessen ehdotusta päästiin nyt toden teolla toteuttamaan. Rakennustyöt aloitettiin 1997 ja kirkko valmistui 1998. Vaikka seinät olikin saatu pystyyn ja kirkko vihityksi käyttöön ei se suinkaan ollut vielä valmis. Espoolaiset olivat haaveilleet kirkon interiööriin bysanttilaistyyppisiä seinämaalauksia. Maalariksi valikoituivat lopulta seinämaalausten osalta Aleksander Wikström ja ikonostaasin ja kattokruunun maalausten osalta Ulla Vaajakallio. Maalaukset valmistuivat kirkon kymmenvuotisjuhliin 2008.

Elinvoimainen kirkkoyhteisö

Tapiolan kirkon rakennushanke ja Espoolaisen kirkkoyhteisön elämä tänään ovat hieno osoitus yhteisöllisyyden voimasta ja ortodoksisen uskonelämän yhteisöllisestä luonteesta. Matka 50-luvun kotona toimitetuista pienimuotoisista liturgioista, tokikaan ei sen vähäpätöisimmistä, tämän päivän liturgioihin, joita kansoittaa satapäinen monikulttuurinen ja kielinen kirkkokansa, on huikea. Se on osoitus, siitä että kirkko on elävä. Se elää tänään, mutta sillä on toivoa myös tulevasta. Yhteisö tarvitsee aina papin ja kanttorin toimittamaan palveluksia, mutta yksikään elävä kirkkoyhteisö ei rakennu karismaattisimmankaan papin varaan. Olennaisinta on, että seurakuntalainen kokee oman kirkkoyhteisönä kodikseen ja hengelliseksi perheekseen. Olennaista on myös, että yhteisö on ulospäin avoin ja että kaikki ovat sen jäseniksi tervetulleita omista taustoistaan riippumatta.

Elävän yhteisön voima on sen jäsenissä ja heidän aktiivisuudessaan. Espoon kohdalla yksi keskeinen tekijä vahvan yhteisön syntymisessä oli varmasti haave omasta temppelistä ja tuon haaveen konkreettinen toteuttaminen. Kirkon rakennusprojekti kutsui osallistumaan ja loi sellaisen vahvan vapaaehtoistyön eetoksen jonka varassa voimme täällä Espoossa tänä päivänä katsoa luottavaisin mielin tulevaisuuteen.

Pyhittäjäisä Herman rukoile Jumalaa meidän puolestamme!

Pastori Petri Korhonen

Kuva: Laura Karlin

---

Idea Tapiolaan rakennettavan kirkon nimikkopyhästä tuli silloiselta seurakunta-aktiivilta Kirill Gluschkoffilta. Gluschkoffilla oli suhteita Yhdysvaltoihin. Hän muun muassa tunsi henkilökohtaisesti tunnetun Yhdysvalloissa vaikuttaneen venäläisen emigrantin ja teologin Alexander Schmemannin. Gluschkoff vieraili myös Alaskassa pyhittäjä Hermanin lähetystyön jalanjäljillä. Gluschkoffin ajatus oli, että Herman Alaskalainen olisi luonteva valinta kirkon nimikkopyhäksi kahdestakin syystä. Ensinnäkin pyhittäjä Herman oli lähtöisin maantieteellisesti lähialueeltamme Vanhan Valamon luostarista ja on siksi tärkeä pyhä oman maamme ortodoksiselle väestölle. Toisekseen Yhdysvaltojen ortodoksisuuden voidaan katsoa alkaneen juuri Herman Alaskalaisen ja muiden hänen kanssakilvoittelijoidensa lähetystyön tuloksena.

Amerikan ortodoksinen kirkko (OCA) pitääkin perustamishetkenään Valamon munkkien saapumista Kodiakin saarelle vuonna 1794. Ja kun vielä kummassakin maassa sekä Suomessa että Yhdysvalloissa ortodoksit elävät läntisen kulttuuripiirin keskellä saman tyyppisissä olosuhteissa tarjoaa Herman Alaskalainen luontevan hengellisen yhteyden amerikkalaisen ja suomalaisen ortodoksisuuden välillä, ja kenties myös vahvistaa kirkkojemme yhteyksiä konkreettisellakin tasolla.

Tapiolan Pyhittäjän Herman Alaskalaisen kirkon 20-vuotisjuhlapraasniekkaa vietetään torstaina 9. elokuuta. Tutustu praasniekan ohjelmaan tapahtuma- ja toimintakalenterissa.