Päivän sana 
Päivän pyhät 
Piispa Aleksanteri tunnettiin hengenmiehenä, jota kiinnostivat erityisesti uskoa ja filosofiaa käsittelevät keskustelut.
Sunnuntaina 13. lokakuuta tulee kuluneeksi 50 vuotta Helsingin piispa Aleksanterin kuolemasta. Häntä muistellaan kyseisenä päivänä liturgian yhteydessä Uspenskin katedraalissa. Arkkipiispa Leo toimittaa jumalanpalveluksen yhdessä muun papiston kanssa, minkä jälkeen on vuorossa muistopalvelus eli panihida.
Tilaisuuteen on kutsuttu henkilöitä, jotka piispa Aleksanteri on vihkinyt aikoinaan pappeuteen. ”Piispa Aleksanteri vihki rovasti Niilo Karjomaan, rovasti Teppo Siilin ja rovasti Martti Honkaselän papeiksi ja rovasti Olavi Merraksen diakoniksi”, kertoo ylidiakoni Andreas Salminen Helsingin hiippakunnasta.
Myöhemmin päivällä on määrä toimittaa litania piispa Aleksanterin haudalla Lapinlahden hautausmaalla.
”Edellä mainitut isät kutsuttiin Uspenskiin ja hautausmaalle sunnuntaina 13. lokakuuta. Eläkerovastit osallistuvat voimiensa mukaan päivän palveluksiin”, Salminen kertoo.
Helsingin hiippakunnan piispa Aleksanteri Karpin nukkui kuolonuneen lokakuun 13. päivänä noin kello 13:00 asunnossaan Helsingissä. Kuollessaan hän oli 86-vuotias ja tuolloin tiettävästi vanhin virkaansa hoitava valtion ja kirkon virkamies maassamme.
Arkkipiispa Leo kuvattuna Uspenskin katedraalin 150-vuotisjuhlassa.
Työskenteli viime hetkiinsä saakka
Piispa Aleksanteri työskenteli aivan viime hetkiinsä saakka. Vielä kuolinpäivänsä aamuna hän tuli kirkollishallituksen istuntoon kello 10 ja käytti kokouksen aikana useita puheenvuoroja.
Aamiaistunnin aikana piispa Aleksanteri ilmoitti pistäytyvänsä lääkärissä, mutta istunnon jatkuessa kello 13 hän ei enää ilmaantunutkaan kokoukseen. Tästä huolestuneena kirkollishallituksen jäsen lähti piispa Aleksanterin asunnolle talonmiehen kanssa.
Sisälle päästyä piispa Aleksanterin todettiin nukkuneen kuolonuneen. Lääkärin käytyä paikalla kirkollishallituksen jäsenet lauloivat edesmenneelle ”ikuisen muiston”. Pian tämän jälkeen Helsingin seurakunnan papisto puki vainajan piispallisiin pukuihin, asetti hänet valkeaan arkkuun ja toimitti panihidan.
Piispa Aleksanterin siunaustilaisuus pidettiin Uspenskin katedraalissa 16. lokakuuta. Siunauksen toimitti arkkipiispa Paavali.
Usko ja filosofia sydäntä lähellä
Piispa Aleksanteri oli syntynyt 24. syyskuuta 1883 Suojärvellä. Teologiset opintonsa hän suoritti Pietarin pappisseminaarissa ja hengellisessä akatemiassa. Hänestä tuli Annantehtaan seurakunnan kirkkoherra vuonna 1911. Tätä virkaa hän hoiti vuoteen 1935 saakka, jolloin kirkolliskokous valitsi hänet Viipurin hiippakunnan piispan virkaan ja hänet vihittiin piispaksi.
Kirkkoherrana ollessaan piispa Aleksanteri opetti dogmatiikkaa ja sielutiedettä pappisseminaarissa vuosina 1933-34. Piispa Aleksanteri oli myös piirinvalvojana vuosina 1914-1935 ja viisi vuotta kirkollishallituksen pappisjäsenenä vuodesta 1935. Sotien johdosta hän siirtyi Viipurista Helsinkiin ,ja hänen hiippakuntansa nimeksi tuli Helsingin hiippakunta.
Piispa Aleksanteri tunnettiin mystiikkaan taipuvaisena hengenmiehenä, jota kiinnostivat erityisesti uskoa ja filosofiaa käsittelevät keskustelut. Papisto kunnioitti häntä avarakatseisena, mutta perinteitä vaalivana esipaimenena. Hänen saarnojaan on julkaistu Aamun Koitossa, ja venäjäksi on ilmestynyt kirjanen, jossa on otteita piispa Aleksanterin yksityisistä, sielunhoidollisista kirjeistään. Suomeksi on ilmestynyt hänen mietekirjansa Uskon portilla.
Lähteet: Suomen ortodoksinen kirkko, Biografiakeskus
