Helsingin ortodoksisen seurakunnan nykyinen seurakunnanvaltuusto kokoontui viimeistä kertaa torstaina 7. marraskuuta. Kokouksessa hyväksytyn toiminnan ja talouden suunnitelman mukaan vuoden 2020 veroprosentiksi vahvistui nykyinen 1,8 prosenttia.
Kirkollisverot muodostavat Helsingin nykyisen seurakunnan tuotoista suurimman osan, eli noin 5,8 miljoonaa euroa. Lisäksi seurakunta saa vuokratuottoja omistamistaan Mannerheimintie 8 ja Unioninkatu 39 –kiinteistöistä. Seurakunta omistaa myös Liisankatu 29 –kiinteistön, jonne on viime aikoina siirretty seurakunnan toimintoja kiinteistöstrategian mukaisesti. Edellä mainittujen kiinteistöjen on arvioitu tuottavan ensi vuonna lähes kolme miljoonaa euroa.
Korjauksiin uppoaa miljoonia
Toisaalta kiinteistöjen ja pyhäkköjen ylläpito myös maksaa, ja tuotoista maksetaan muun muassa keskusrahastomaksua. Näillä näkymin suunnittelukauden aikana on näköpiirissä 8,8 miljoonan euron korjausrakentamisen ja rakennuskantaan kohdistuvien investointien tarve. Yhtenä vaihtoehtona rahoituksen järjestämiseksi on esitetty Unioninkatu 39 –kiinteistön myyntiä, mutta se herätti kokouksessa sekä voimakasta vastustusta että kannatusta. Asia päätettiin jättää pöydälle.
Unioninkadun kiinteistön remonttien on arvioitu vaativan noin kymmenen miljoonaa euroa peruskorjauksen tekemiseksi. Mikäli remontit rahoitettaisiin lainarahalla, on lainanhoitokustannusten arvioitu nousevan noin 400 000 euroon vuodessa.
Valtuutetut eivät esittäneet rahoitussuunnitelmaa Unioninkadun mahdollisen korjausvelan maksamiseksi. Ehdotuksia ei tullut myöskään käytettävissä olevien varojen suuntaamisesta, mikäli seurakunta ryhtyy korjaamaan Unioninkadun kiinteistöä.
Kirkon läsnäololla suuri merkitys
Yhtenä rahoitusvaihtoehtona on pohdittu myös pääsymaksun asettamista Uspenskin katedraaliin. Tätä maksua on kaavailtu turisteille, ei seurakuntalaisille. Uspenskin katedraalissa on parhaillaan meneillään ikonostaasin kunnostus, joka valmistuu näillä näkymin 2024. Käytännössä pääsymaksutulot kuluisivat Uspenskin katedraalin korjaustarpeisiin.
Keskustelua käytiin hautojen hoitomaksujen ja hautaukseen liittyvien maksujen vahvistamisesta vuodeksi 2020. Neuvosto oli esittänyt viiden prosentin korotusta kyseisiin hintoihin samoin kuin hautojen kesähoitohinnastoon ensi vuoden alusta alkaen. Valtuusto hyväksyi viiden prosentin korotuksen yksimielisesti. Viimeksi hautaustoimeen liittyviä kuluja nostettiin vuonna 2016.
Omat taloudelliset haasteensa tuo kirkosta eroaminen. Ilmiön torjumiseksi on syytä kiinnittää huomiota kirkon jäsenistä huolehtimiseen. Kirkon jumalanpalveluselämän ja kirkon näkyminen seurakuntalaisten arjessa korostuvat entisestään – samoin kuin ortodoksisen kirkon rooli yhteiskunnallisena keskustelijana.
Kokouksessa tuotiin esiin myös, että suunnitelmissa on siirtyä yhteen valtakunnalliseen, kaikkien ortodoksisten seurakuntien yhteiseen lehteen vuonna 2021. Tämä toisi seurakunnalle säästöjä, sillä uusi julkaisu on suunniteltu rahoitettavaksi keskusrahastomaksusta.