Jumalansynnyttäjän suojeluksen juhla muistuttaa Neitsyt Marian äidillisestä rakkaudesta

Jumalanäidin suojeluksen juhlan viettäminen on peräisin Konstantinopolissa tapahtuneesta ihmeestä. Tuolloin Blakhernain kirkossa jumalanpalveluksen aikana Jumalanäiti itse ilmestyi enkeleiden, profeettojen ja apostolien ympäröimänä pyhälle Kristuksen tähden houkka Andreakselle ja hänen oppilaalleen Epifaniokselle. Näyssä Jumalanäiti levitti huntunsa rukoilevan kansan ylle merkkinä siitä, että hän suojelisi kaupungin tuhoisalta muukalaisten hyökkäykseltä.

Konstantinopoli säästyi hyökkäykseltä, minkä johdosta Jumalanäidin kunniaksi sepitettiin kaunis veisu:

”Sinulle, oi Jumalansynnyttäjä, voitolliselle sotajoukkojen johtajalle, me sinun palvelijasi vaaroista päästyämme kiitokseksi veisaamme voittovirren. Pelasta meidät kaikista vaaroista, sillä sinulla on valta voittamaton, että huutaisimme sinulle: iloitse morsian, aviota tuntematon!”

Ortodoksisessa kirkossa Neitsyt Mariaa on aina kunnioitettu sekä Jumalan äitinä että Jumalan synnyttäjänä. Ekumeeninen kirkolliskokous vuonna 431 virallisella päätöksellään vahvisti, että Neitsyt Mariaa on kutsuttava Jumalansynnyttäjäksi (kr. Θεοτόκος), sillä hän todella synnytti Jumalan, Jeesuksen Kristuksen. Kutsumalla Neitsyt Mariaa Jumalansynnyttäjäksi korostamme paitsi Kristuksen kahta luontoa (täydellinen Jumala ja täydellinen ihminen) myös Jumalan Sanan kahta syntymää: iankaikkisuudessa – ”syntynyt Isästä ennen aikojen alkua” ja maailmanhistoriassa – ”tuli lihaksi Pyhästä Hengestä ja Neitsyt Mariasta ja syntyi ihmiseksi”.

Tuntemalla Jumalansynnyttäjän aseman Ortodoksisen kirkon perinteessä, voimme nähdä Jumalansynnyttäjän merkityksen myös omassa elämässämme ja etenkin pelastuksessamme. Lausummehan jumalanpalvelusten lopuksi ennen loppusiunausta rukouspyynnön: ”Kaikkeinpyhin Jumalansynnyttäjä pelasta meidät!”. Pyydämme Jumalanäitiä pelastamaan meidät esirukouksillaan kaikista vaaroista, kulkutaudeilta ja kaikelta hädältä, sekä rukoilemaan Jumalan, hänen Poikansa edessä, että Herra pelastaisi meidän sielumme. Käännymme hänen puoleensa, koska tiedämme, ettei mikään ole liikaa pyydetty häneltä. Jumalanäidin suojeluksen juhla muistuttaakin siitä, ettei ihmiskunta ole yksin, vaan sillä on suuri puolustaja Jumalan edessä.

Juhlan ikonissa on kuvattu Jumalansynnyttäjä, joka kädet levitettyinä verhoaa hunnullaan uskovaa kansaa sitä suojellen. Samalla tavoin kuin hän pelasti Konstantinopolin yli tuhat vuotta sitten, hän pelastaa rukouksillaan myös meidät kaikista näkyvistä sekä näkymättömistä vaaroista, kun me luottavaisin mielin ja nöyrin sydämin palavasti pyydämme häntä avuksemme. Hän on väsymätön esirukoilijamme Luojamme edessä. Hänen rakkautensa ihmiskuntaa kohtaan on taivaita avarampaa. Muiden Jumalansynnyttäjän juhlien rinnalla pokrova muistuttaa Jumalansynnyttäjän rakkaudesta sekä hänen äidillisestä hellyydestään ja turvastaan kaikkia meitä ihmisiä kohtaan.

Ylistäen Jumalansynnyttäjää mekin nyt laulamme:

”Tänä päivänä me, uskova kansa vietämme Sinun tulosi valaisemina kirkasta juhlaa, oi Jumalanäiti, ja katsoen pyhää kuvaasi hartaasti lausumme Sinulle: Suojaa meitä pyhällä peitteelläsi ja päästä kaikesta pahuudesta rukoillen Poikaasi Kristusta, meidän Jumalaamme, pelastamaan meidän sielumme.” (Juhlan tropari, 4.sävelmä)

”Neitsyt seisoo nyt kirkossa ja yhdessä pyhien kanssa näkymättömästi rukoilee meidän puolestamme Jumalaa. Enkelit ja esipaimenet kumartavat ja apostolit profeettain kanssa riemuitsevat, sillä Jumalansynnyttäjä rukoilee meidän puolestamme ikiaikaista Jumalaa.” (Juhlan kontakki, 3. sävelmä)

Isä Sergei Petsalo

Kasvatustoimen pappi

---

Seurakunnan alueella toimivassa Pokrovan veljesyhteisössä Kirkkonummella vietetään 1.10. pyhäkön temppelijuhlaa.

 

Isä Sergei Petsalon Jumalansynnyttäjän suojeluksesta kertova teksti on julkaistu seurakunnan sivuilla ensimmäisen kerran vuonna 2020.