Päivän sana 
Päivän pyhät 
Vauvan kirkottaminen Uspenskin katedraalissa. Kuva: Valentin Kazerski
Piispainkokous päätti 24.8., että kirkottamisen yhteydessä lapsi viedään tästedes aina alttariin sukupuolesta riippumatta. Asia selviää kokouksen 29.8. julkaistussa pöytäkirjassa.
Tällä tavalla piispainkokous tarkisti aiemman päätöksensä 4/2002, jonka mukaan poikalastakaan ei vietäisi alttariin kirkottamisen yhteydessä. Tätä ennen ortodoksisessa kirkossa alttariin on perinteisesti viety vain poikavauva. Piispainkokouksen päätöksen voikin nähdä historiallisena tasa-arvon askeleena.
Kirkottamisessa lapsi esitellään seurakunnalle ja otetaan seurakunnan täysivaltaiseksi jäseneksi. Kirkottaminen on kirkossamme perinteisesti toimitettu neljäntenäkymmenenä päivänä syntymästä. Nykyään kirkottaminen toimitetaan kuitenkin usein vasta kasteen jälkeen, jotta uusi kirkon jäsen pääsee siinä yhteydessä ensimmäisen kerran ehtoolliselle.
Käytännössä kirkottamisessa pappi tulee kirkon ovelle äitiä, lasta ja useimmiten myös kummia vastaan ja lukee siellä rukouksia äidin ja lapsen puolesta. Mikäli lapsi on kastettu ennen kirkottamista, ottaa pappi lapsen syliin, tekee ristin kirkon ovella ja lausuu: ”Kirkkoon otetaan Jumalan palvelija (etunimi) Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.” Tähän seurakunta vastaa ”Amen.”
Pappi toistaa nämä sanat muutaman kerran vieden uusimman piispainkokouksen päätöksen mukaisesti lapsen pyhään alttariin. Rukouksien ja siunauksen jälkeen pappi antaa lapsen äidille tai kummille.
Ehtoollinen: yhteinen lusikka ja mahdollisuus myös gluteenittomaan leipään
Piispainkokouksessa tehtiin myös lukuisia merkittäviä päätöksiä, joista ensimmäisenä on julkistettu päätös yhteiseen lusikkaan palaamisesta. Kokouksessa päätettiin siirtyä ehtoollisen jaossa yhteiseen lusikkaan ja asiasta tiedotettiin 25.8. Päätös on herättänyt keskustelua. Seurakunnassa on muistutettu, että ehtoolliselle voi edelleen varata ajan myös erikseen, mikäli esimerkiksi terveydellisistä syistä ei halua ottaa ehtoollista vastaan yhteisestä lusikasta.
Piispainkokous teki tärkeän linjauksen koskien keliaakikkojen ehtollista. Pappi voi tästedes liturgian yhteydessä pyhittää toisen gluteenittomasta jauhosta valmistellun leivän ja toimia sen kanssa kuten ennenpyhitettyjen lahjain liturgioihin pyhitetyn leivän kanssa ja jakaa siitä liturgiassa tavallisen ehtoollisjakamisen yhteydessä mutta erillisestä maljasta.
Synnintunnustus sielunhoidon aarteena
Arkkipiispa Leon tekemän esityksen pohjalta piispankokous on päättänyt lähettää seurakuntiin seuraavan kirjeen:
”Kirkkokuntamme piirissä on kasvavassa määrin ollut havaittavissa, että katumuksen sakramentti eli synnintunnustus siihen liittyvine synninpäästöineen on käynyt monilla tahoilla harvinaisemmaksi käytännöksi Suomen ortodoksien parissa. Tämä lienee ainakin osittain seurausta 1970-luvn alussa annettujen synnintunnustusta koskevien ohjeiden väärinymmärtämisestä. Tuolloinen Piispainkokous näki aiheelliseksi korostaa, ettei synnintunnustuksen ehdoton ja lainomainen tekeminen edellytykseksi Pyhään Ehtoolliseen osallistumiselle ollut sielunhoidollisesti poikkeukseton vaatimus tai välttämättömyys. Tätä korostettiin erityisesti niitä ajatellen, jotka vähitellen olivat ruvenneet yhä useammin etsimään hengellistä uudistumista Pyhän Ehtoollisen osallisuudesta. Piispainkokouksen tuolloin antamissa ohjeissa todettiin, että kyseiset seurakuntalaiset voivat asiasta rippi-isän kanssa keskusteltuaan ja hänen luvallaan toisinaan osallistua Ehtoolliseen ilman sitä aina edeltävää synnintunnustusta. Omavaltaisesti omille teilleen eksynyt käytäntö tekee tarpeelliseksi korostaa mainittua tuolloin annettua ohjetta uudelleen. Kirkon jäsenen on näissä kysymyksissä toimittava yhteisymmärryksessä rippi-isänsä kanssa ja hänen ohjeittensa mukaan. Katumuksen sakramentti on eräs Kirkkomme sielunhoidollisia aarteita, jonka viljelyä tulee kaikin tavoin vahvistaa, jotta se yhä suuremmassa määrin ja yhä useamman kohdalla voisi olla se hengellisen terveyden lähde, joksi se on tarkoitettu. Kiinnittäessämme Kirkkomme jäsenten huomiota tähän seikkaan kannustamme samalla papistoa riittävän runsaasti vahvistamaan tähän liittyvää opetusta.”
Jumalanpalveluksia kirkkovuoden juhlina
Piispainkokous laati kokouksessaan luettelon kirkkovuoden päivistä, joina kaikissa seurakunnissa on ehdottomasti toimitettava jumalanpalvelus. Lisäksi piispainkokous antoi suosituksen muista huomioitavista päivistä. Helsingin ortodoksisessa seurakunnassa päätös ei aiheuta muutoksia, sillä näin laajassa seurakunnassa jumalanpalveluksia toimitetaan kaikkina suurimpina juhlina sekä aina jollakin seurakunnan alueella muina suositeltuina pyhäpäivinä.
Piispainkokouksessa käsiteltiin myös huomattava määrä papistoa ja kanttoreita koskevia ohjeita (liite 1). Koko pöytäkirja liitteineen on julkaistu Suomen ortodoksisen kirkon sivuilla pdf-muodossa.
Piispainkokouksen jäseniä ovat kaikkien hiippakuntien piispat eli Helsingin ja koko Suomen arkkipiispa Leo, Kuopion ja Karjalan metropoliitta Arseni ja Oulun metropoliitta Elia. Lisäksi apulaispiispalla eli Haminan piispa Sergeillä on piispainkokouksen istunnoissa puheoikeus.
