Arkkipiispa Leo: ”Ristinmerkki on uskomme konkreettinen tiivistelmä”

Arkkipiispa Leon opetuspuhe Kristuksen taivaaseenastumisen kirkon 25-vuotisjuhlassa Tikkurilassa 11. syyskuuta 2022:

Nimeen Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen!

Juhlistamme tämän Kristuksen taivaaseenastumiselle pyhitetyn kirkon 25-vuotista taivalta täällä Tikkurilassa. Muistelen ilolla ja kiitollisuudella, kun sain olla tämän temppelin peruskiven muurauksessa ja rakentamisessakin mukana. Aikana ennen oman kirkkorakennuksen valmistumista Tikkurilan yhteisö kokoontui omakotitalossa toimitettaviin jumalanpalveluksiin. Itse kirkon valmistuminen oli aikanaan niinkin merkittävä tapahtuma, että sen vihkiminen lähetettiin suorassa TV-lähetyksessä. Tikkurilan ortodoksit ovat rauhassa saaneet kasvaa omaksi yhteisökseen. Olette nämä vuodet kaunistaneet kirkkoanne Jumalan kunniaksi ja säteilleet ortodoksista uskoanne ohikulkijoillekin.

Kirkkovuoden kierrossa elämme ristin ylentämisen edeltävää aikaa. Risti on maailmankaikkeuden keskus. Idän varhaisen perimätiedon mukaan ristin nelirakenne kuvaa muun muassa paratiisin neljää jokea ja tästä olevaisesta muodostuva ristimäisyys on eräs syy myös sille, miksi Kristusta julistaa nimenomaan neljä evankelistaa.

Päivän pyhässä sanassa kuulimme Johanneksen kertomana evankeliumin pienoiskoossa: ”Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän” (Joh. 3:16). Jokainen meistä saatetaan lopulta yhdeksi Kristuksen kanssa, joka voittaa ristillä kuoleman. Mutta mitä voimme tehdä, jotta tästä tulisi todellisuuttamme? Voisin muistuttaa siitä, mitä Kristus on seuraajilleen sanonut: on kuljettava hänen jäljessään, kiellettävä itsensä ja otettava ristinsä kantaakseen (Matt. 16:24). Sen, joka tahtoo olla Vapahtajamme kaltainen, täytyy olla valmis menettämään elämänsä.

Voisin muistuttaa myös toisesta, yksinkertaisesta ja konkreettisesta tavasta ylentää ristiä elämässämme – se on ristinmerkin tekeminen. Kirkkoisä Tertullianus kirjoitti jo 300-luvulla, että ”Jokaisella askelella, kun menemme sisään ja ulos, kun pukeudumme ja riisumme kenkämme, kun peseydymme, syömme, sytytämme kynttilän, käymme makuulle, istumme alas ja kaikissa askareissa joita hoidamme, piirrämme ristin sinetin otsaamme”.

Ristinmerkki on erityisesti meille ortodokseille uskomme konkreettinen tiivistelmä. Ja on ilo havaita, että niinkin yksinkertainen ele voi ilmaista olennaisen uskontunnustuksestamme. Ristinmerkin tekeminen alkaa ylhäältä, otsasta, sillä kaikki alkaa ylhäältä – taivaasta, Jumalan luota. Hän on elämämme lähde ja perusta. Laskemme sitten kätemme sydämemme kohdalle. Jumala tulee alas taivaasta, hän tulee ihmiseksi Kristuksessa, joka asuu sydämissämme. Pystysuora, alaspäin kulkeva linja ilmaisee siis inkarnaatiota, Jumalan ihmiseksi tulemista. Ja lopuksi liikutamme kättämme oikealta olkapäältä vasemmalle. Pyhä Henki yhdistää ja tekee yhdeksi. Tekona ristinmerkki on moniulotteinen. Se on uskontunnustuksemme, rukouksemme ja ajatustemme, tekojemme, koko elämämme siunaaminen.

Ristin ylentäminen omassa elämässämme voi siis olla jotakin niin yksinkertaista kuin että annamme tekemämme ristinmerkin vihdoinkin merkitä sitä, mitä se on tarkoitettu merkitsemään – muistuttamaan meitä aina uudestaan, että meidät on ristiinnaulittu Kristuksen kanssa. Ja tästä kaikesta muistuttaa myös tämänkin kirkon kupolin huipulle pystytetty risti. Aamen.

Helsingin ja koko Suomen arkkipiispa Leo