Päivän sana 
Päivän pyhät 
Porfyrios Kärkkäinen osallistuu säännöllisesti jumalanpalveluksiin pääkaupunkiseudun pyhäköissä. Teksti ja kuva: Vlada Wahlsten
Ensimmäinen ortodoksinen nimipäivä. Harva muistaa ensimmäistä ortodoksista nimipäiväänsä tai on odottanut sitä niin suurella hartaudella kuin Porfyrios Kärkkäinen 2.12. vietettävän pyhittäjäisä Porfyrios Kafsokalivialaisen muistopäivään.
Porfyrios suuntasi aamulla kirkkoon, kuten niin useana muunakin aamuna. Tällä kertaa mukana oli kuitenkin taivaallisen esirukoilijan ikoni. Jumalanpalveluksessa hän toimi jälleen ponomarina eli alttariapulaisena. Helsingin yliopistosta muutamaa päivää aiemmin valmistunut teologian maisteri olisi saattanut viettää päiväänsä luterilaisen kirkon pappina, mutta toisin kävi.
”Olen aina ollut kiinnostunut pyhien ja askeettien teksteistä. Halusin enemmän elää varhaisen kirkon pyhien elämäntapaa. En pystynyt enää sovittamaan luterilaisia linssejä heidän elämäntapaansa. Alussa pidin tätä muilta piilossa ja kävin puolisalaa ortodoksisen kirkon jumalanpalveluksissa. Pelkäsin, mitä muut ajattelisivat. Sitten sain ystävältäni lahjaksi pyhittäjä Porfyrios Kafsokalivialainen (1906-1991) kirjan Rakkauden haavoittama. Tämä tapahtui kaksi vuotta sitten joulukuussa, ja se oli menoa. Kirjan luettuani en enää halunnut käydä missään muualla jumalanpalveluksessa kuin ortodoksisessa kirkossa. Vuoden kuluttua liityin kirkkoon ja samalla vaihdoin nimeäni. Otin yhdeksi nimekseni Porfyrioksen taivaallisen esirukoilijani mukaan. ”
Pyhittäjä Porfyrioksen elämässä Kärkkäistä kosketti yksinkertaisuus, nöyryys ja palava rakkaus Kristukseen.
”Porfyrios ei ollut oppinut eikä hänellä ollut mitään koulutusta. Hän todella oli lapsenkaltainen ja hänen uskonsa yksinkertaisia tekoja. Hänellä oli todella luja luottamus Jumalaan. Hänen tapansa nähdä ja kuvata elämää on kokonaisuudessaan valtavan mukaansatempaavaa. Se on todella parantavaa ja rohkaisevaa meidän aikamme ylenpalttisesti murehtivalle ja kiirehtivälle ihmiselle.”
”Nyt pyhittäjäisä Porfyrioksesta on tullut todella rakkaaksi pyhäksi minulle. Hän on hyvin läheinen persoona ja lohduttaja monessa mielessä.”
Erityisesti yksi pyhittäjä Porfyrioksen rukous on koskettanut ja puhutellut Kärkkäistä:
”Pyhittäjä Porfyrios rukoili mennessä Pyhälle Vuorelle ollessa laivalla näin:
”Jumalani, elämä on kuin myrskyävä meri. Koska minäkin olen yksi matkalainen sillä, pyydän, että jumalallisessa kaitselmuksessasi johtaisit minut satamaan, jossa sieluni löytäisi levon, satamaan, joka olet Sinä, itse Rauha.”
Minä olen myös ollut etsivä ihminen elämän myrskyissä myös hengellisessä etsinnässä. Koen, että nyt olen löytänyt tuohon levon satamaan ortodoksisen uskon myötä.”
Nyt Kärkkäinen elää elämäänsä päivä kerrallaan ja katsoo, mitä seuraavan nurkan takana on. Työharjoittelu keväällä Helsingin ortodoksisessa seurakunnassa opetti paljon ja samalla antoi rohkeutta toimia jumalanpalveluksissa alttariapulaisena. Porfyrios tutustui seurakunnassa diakonian ja kasvatuksen työhön, pääsi seuraamaan papin työtä, kirjoittamaan opetustekstejä ja toimimaan Kaunisniemen leirikeskuksessa yhtenä kristinoppileirin vetäjistä.
”Kyllä tässä ainakin tekisi mieli jotakin oman alan työtä tehdä. Mutta otetaan kaikki yllätyksenä. Kirkko päättäköön, mitä tapahtuu ja missä minua tarvitaan. Haluan periaatteellisella tasolla antaa käteni kirkon käyttöön. Ja rukoilla sekä toivoa mahdollisimman monille kaikkea hyvää Kristuksessa.”
—
Haluaisitko sinäkin kertoa suojeluspyhästäsi tai matkastasi kirkkoon? Voit lähettää juttuidean seurakunnan tiedotukseen: tiedotus.helsinki@ort.fi
Kuvat: Vlada Wahlstén ja Porfyrios Kärkkäinen
