Päivän sana 
Päivän pyhät 
Ukrainalainen Olesja Yermolenko ja venäläistaustainen Lena Rombatcheva sytyttävät yhdessä tuohuksia Hyvinkään ortodoksisessa kirkossa. Hyvinkäällä kokoontuu viikoittain rukouspiiri, jossa rukoillaan rauhan puolesta. Kuva Vlada Wahlstén
Valtakunnallisen ortodoksisen julkaisun Aamun Koiton sivuilla pohditaan Suomen ortodoksisen kirkon jäsenmäärän kehitystä ja sitä, mikä on kehityksen taustalla. Lehden päätoimittaja Susanna Sompin tekemässä jutussa pureudutaan tilastoihin, haastatellan Itä-Suomen yliopistossa ortodoksista käytännöllistä teologiaa opettavaa helsinkiläistä isä Teemu Toivosta sekä Helsingin yliopiston tutkijatohtori Talvikki Ahosta.
Tuoreimman, vuoden 2023 jäsentilaston mukaan Suomen ortodoksisen kirkon koko jäsenmäärä laski 1,08 prosenttia.Vaikka kirkkoon liittyi lähes yhtä monta kuin siitä erosi, väestön ikärakenne painaa kokonaisjäsenmäärää miinukselle.
Aamun Koiton sivuilla pohditaan ukrainalaisten pakolaisten mahdollista potentiaalia jäsenmääräkehityksen kääntämiselle nousuun. Toisaalta eroamisen taustalla saattavat olla taloudelliset syyt. Myös lapsikasteiden vähäisyys on selkeä trendi.
”Jotta laskeva jäsenmäärä saataisiin uuteen nousuun, merkittävä potentiaali piilee tällä hetkellä maahamme asettuneissa ukrainalaisissa sotapakolaisissa – niin äärettömän traaginen kuin tilanne sinällään onkin. Kuitenkin ukrainalaisten saaminen kirkkomme yhteyteen on nähtävissä myös nimenomaan keinona tukea heitä – arvioiden mukaan ukrainalaisista noin 70 prosenttia on ortodokseja.
Valtioneuvoston katsauksen mukaan noin 60 000 ukrainalaista oli jättänyt Suomessa tilapäisen suojelun hakemuksen heinäkuuhun 2023 mennessä.
Haasteena on kuitenkin se, että he eivät välttämättä hakeudu Suomen ortodoksisen kirkon jäseniksi. Ratkaisevan tärkeää onkin, miten heidät ja muut maahanmuuttajataustaiset saataisiin virallisesti kirkon jäseniksi.
Ulkomaalaistaustaisille ortodokseille kirkon virallinen jäsenyys ja sen merkitys saattaa tulla eteen vasta, kun on tarve toimittaa jokin kirkon sakramentti, kuten kaste tai hautaan siunaaminen.
Suomen ortodoksinen kirkko ei ole suinkaan ainoa kirkkokunta, joka kamppailee laskevan jäsenmäärän kanssa: Suomen evankelis-luterilaisella kirkolla on täsmälleen sama haaste ratkaistavana.
– Suomen ortodoksisen kirkon tilanne eroaa kuitenkin merkittävästi evankelis-luterilaisen kirkon tilanteesta sikäli, että maassamme on tällä hetkellä paljon potentiaalisia kirkkoomme liittyjiä, joista suurin ryhmä ovat ukrainalaispakolaiset, sanoo Itä-Suomen yliopistossa ortodoksista käytännöllistä teologiaa opettava isä Teemu Toivonen.”.
Lue koko uutinen Aamun Koiton sivuilla.
