Ortodoksinen kirkkovuosi alkaa syyskuun ensimmäisenä päivänä, joka oli Bysantissa vuoden ensimmäinen päivä. Syyskuun ensimmäisenä päivänä vietetään myös Ekumeenisen patriarkan siunaamaa päivää luonnon puolesta. Päivän teemaa juhlistetaan toimittamalla kiitosakatistos, vedenpyhitys tai lemmikkieläinten siunaaminen.

Kirkkovuoden keskipiste on pääsiäinen, joka on ortodokseille kaikkein suurin juhla. Pääsiäisen ajankohta vaikuttaa kolmasosaan vuoden kulusta alkaen suuren paaston valmistussunnuntaista ja päättyen kaikkien pyhien sunnuntaihin viikko helluntain jälkeen. Pääsiäisen lisäksi kirkkovuosi sisältää kaksitoista suurta juhlaa, lukuisia pienempiä juhlia sekä neljä pidempää paastoa. Kristuksen kärsimysten muistoksi keskiviikko ja perjantai ovat paastottomia aikoja lukuun ottamatta paastopäiviä. Lisäksi yksittäisiä paastopäiviä ovat esimerkiksi Herran kastejuhlan – teofanian – aatto tammikuun alussa ja Johannes Kastajan kuolinpäivä elokuun lopussa. Jokaisena kirkkovuoden päivänä vietetään jonkun pyhän ihmisen tai tapahtuman muistoa.

Seurakunnan alueella vietetään praasniekkoja eli temppelijuhlia myös syys- ja talviaikaan. Praasniekat tarjoavat mahdollisuuden tutustua laajan seurakunnan eri alueisiin ja yhteisöihin, sillä pyhäkön nimikkojuhla on myös koko seurakunnan yhteinen juhla.