Herran temppeliintuomisen juhlaa vietetään neljänkymmenen päivän kuluttua Kristuksen syntymästä, 2. helmikuuta. Se on yksi suurista juhlista. Mooseksen lain mukaan jokainen ensimmäisenä syntynyt poikalapsi oli pyhitetty Jumalalle, ja siksi lapsen puolesta oli toimitettava uhri. Kun Neitsyt Marian puhdistautumisaika synnytyksen jälkeen oli kulunut, Maria ja Joosef menivät neljänkymmenen päivän ikäisen Jeesus-lapsen kanssa uhraamaan Jerusalemin temppeliin. Siellä he kohtasivat vanhurskaan Simeonin ja naisprofeetta Hannan, jotka tunnistivat Jeesuksen Messiaaksi.

Herran temppeliintuomisen juhla on nimestään huolimatta luonteeltaan enemmän Neitsyt Marian juhla. Herran temppeliintuominen on mallina kirkottamiselle, jossa äiti ja kummi tuovat lapsen neljänkymmenen päivän ikäisenä temppeliin, ja hänen sekä hänen äitinsä puolesta luetaan rukoukset.

Herran temppeliintuomisen juhlana vietetään myös kansainvälistä ortodoksisten lasten ja nuorten päivää.

Herrain temppeliintuomisen juhlapäivänä kirkoissa luetaan seuraavat Jumalan sanan tekstit:

Epistola (Hepr. 7:7–17)

7 Kiistatontahan on, että siunauksen antaja on korkeampiarvoinen kuin siunauksen saaja. 8 Edellisessä tapauksessa kymmenyksiä keräsivät kuolevaiset ihmiset, jälkimmäisessä kymmenykset otti mies, joka kirjoitusten todistuksen mukaan elää aina. 9 Jopa Leevikin, kymmenysten kerääjä, joutui Abrahamin välityksellä tavallaan maksamaan hänelle kymmenykset. 10 Hänhän oli vielä esi-isässään Abrahamissa, kun Melkisedek tuli Abrahamia vastaan. 11 Jos jo Leevin heimon pappisvirka, josta Israelin kansalle on annettu säädökset laissa, olisi johtanut täydellisyyteen, mitä tarvetta olisi ollut sanoa, että vielä tulee uudenlainen pappi, jonka pappeus on Melkisedekin pappeutta, ei Aaronin? 12 Jos pappisvirka muuttuu, muuttuu välttämättä myös laki. 13 Se, josta tässä on puhe, kuuluukin aivan toiseen heimoon, jonka jäsenistä ei yksikään ole toimittanut alttaripalvelusta. 14 Kaikkihan tietävät, että meidän Herramme on noussut Juudan heimosta, eikä Mooses ole puhunut mitään sille kuuluvasta pappeudesta. 15 Asia käy vielä selvemmäksi silloin kun virkaan astuu uudenlainen pappi, joka Melkisedekin tavoin 16 ei ole saanut virkaansa inhimillistä syntyperää koskevan lain käskyn mukaan vaan häviämättömän elämänsä voimasta. 17 Hänestä kirjoitukset todistavat: — Sinä olet pappi ikuisesti, sinun pappeutesi on Melkisedekin pappeutta.

Evankeliumi (Luuk. 2:22–40)

Siihen aikaan 22 Jeesuksen vanhemmat menivät Jerusale­miin viedäkseen lapsen Herran eteen, 23 sillä Herran laissa sanotaan näin: ”Jokainen poika­lapsi, joka esikoisena tulee äitinsä kohdus­ta, on pyhitettävä Herralle.” 24 Samalla heidän piti tuoda Her­ran laissa säädetty uhri, ”kaksi metsä­kyyhkyä tai kyyhkysenpoi­kaa”. 25 Jerusalemissa eli hurskas ja jumalaapelkäävä mies, jonka nimi oli Simeon. Hän odotti Israelille luvattua lohdutusta, ja Pyhä Henki oli hänen yllään. 26 Pyhä Henki oli hänelle ilmoittanut, ettei kuolema kohtaa häntä ennen kuin hän on nähnyt Herran Voidellun. 27 Hengen johdatuksesta hän tuli temppeliin, ja kun Jeesuksen vanhemmat toivat lasta sinne tehdäkseen sen, mikä lain mukaan oli tehtävä, 28 hän otti lapsen käsi­varsilleen, ylisti Jumalaa ja sanoi: 29 – Herra, nyt sinä annat palvelijasi rauhassa lähteä, niin kuin olet luvannut. 30 Minun silmäni ovat nähneet sinun pelastuksesi, 31 jonka olet kaikille kansoille valmistanut: 32 valon, joka koittaa pakanakansoille, kirkkauden, joka loistaa kansallesi Israelille. 33 Joosef ja Jeesuksen äiti olivat ihmeissään siitä, mitä hänes­tä sanottiin. 34 Simeon siunasi heitä ja sanoi Marialle, lapsen äidille: ”Tämä lapsi on pantu koetuk­seksi: monet israeli­laiset kompastuvat ja monet nouse­vat. Hänet on pantu merkik­si, jota ei tunnusteta, 35 ja sinun omankin sydämesi läpi on miekka käyvä. Näin tulevat julki monien sisimmät ajatukset.” 36 Siellä oli myös naisprofeetta Hanna, Asserin heimoon kuulu­van Penuelin tytär. Hän oli jo hyvin vanha. Mentyään neitsyenä naimisiin hän oli elänyt miehensä kanssa seitsemän vuotta, 37 mutta nyt hän oli ollut leskenä jo kahdeksankymmenenneljän vuoden ajan. Hän ei poistunut temppelistä minnekään, vaan palveli Jumalaa yötä päivää paastoten ja rukoillen. 38 Juuri sillä hetkellä hän tuli paikalle, ja hän ylisti Jumalaa ja puhui lapsesta kaikille, jotka odottivat Jerusalemin lunastusta. 39 Kun he olivat tehneet kaiken, mitä Herran laki vaati, he palasivat Galileaan kotikaupunkiinsa Nasare­tiin. 40 Lapsi kasvoi, vahvistui ja täyttyi viisaudel­la, ja Jumalan armo seurasi häntä.

Herran temppeliintuomisen veisut:

Tropari, 1. säv.
Iloitse, armoitettu Jumalansynnyttä­jä, Neitsyt, | sillä sinusta koitti van­hurs­­kauden Aurinko, | Kristus, meidän Juma­lam­me, | joka valaisee ne, jotka pimeydessä ovat.| Riemuitse sinäkin, hurskas vanhus, sylissäsi meidän sielujemme Vapauttaja, | joka on an­tanut meille myös ylösnousemuksen.

Kontakki, 1. säv.
Oi Kristus Jumala, joka syntymiselläsi pyhitit neitseellisen kohdun, | sinä Simeonin kädet siunasit hänen ansionsa mukaan | ja meitä kii­ruhdit nyt pelastamaan. | Anna kristikansallesi rauha, oi ainoa ihmisiä rakastava.