Johannes Kastajan syntymäjuhlaa vietetään 24. kesäkuuta.

Johannes Kastajan syntymäjuhlaa, juhannusta, vietetään aina apostolien paaston aikana lähes päivälleen tasan puoli vuotta ennen joulua, Herramme Jeesuksen Kristuksen syntymäjuhlaa.

Johannes Kastaja on yksi Kirkkomme suurista pyhistä ja hänen syntymäjuhlana toimitetaan seurakuntamme pyhäköissä vigilia ja liturgia.

Johannes Kastajan syntymästä kerrotaan apostoli Luukkaan Evankeliumissa heti ensimmäisessä luvussa. Ennen Johannes Kastajan syntymää apostoli Luukas kertoo evankeliumissa siitä, kuinka Johanneksen isä, pappi Sakarias sai Jumalalta ilmoituksen, että he saavat vielä vanhuuden päivinään vaimonsa Elisabetin kanssa lapsen, ja kuinka hän menetti puhekykynsä lapsen syntymään saakka, sillä hän ei heti uskonut Herran Enkelin ilmoitusta. Tämän jälkeen evankeliumissa kerrotaan, kuinka Elisabet ollessaan kuudennella kuulla raskaana  tapasi ensimmäisen kerran sukulaisensa Herramme Jeesuksen Kristuksen äidin, Neitsyt Marian, ja kuinka kohdussa Johannes Kastaja, hypähti ilosta kuullessaan Jumalansynnyttäjän äänen.

Johannes Kastajan syntymästä kerrotaan seuraavaa (Luuk. 1: 26-80):

”Elisabetin aika tuli, ja hän synnytti pojan. Kun naapurit ja sukulaiset kuulivat suuresta laupeudesta, jonka Herra oli hänelle osoittanut, he iloitsivat yhdessä hänen kanssaan.

Kahdeksantena päivänä kokoonnuttiin ympärileikkaamaan lasta. Muut tahtoivat antaa hänelle isän mukaan nimeksi Sakarias, mutta hänen äitinsä sanoi: »Ei, hänen nimekseen tulee Johannes.» Toiset sanoivat: »Eihän sinun suvussasi ole ketään sen nimistä.» He kysyivät viittomalla isältä, minkä nimen hän tahtoi antaa lapselle. Sakarias pyysi kirjoitustaulun ja kirjoitti siihen: »Hänen nimensä on Johannes.» Kaikki hämmästyivät. Samalla hetkellä Sakarias sai puhekykynsä takaisin, ja hän puhkesi ylistämään Jumalaa.

Sillä seudulla joutuivat kaikki pelon valtaan, ja näistä tapahtumista puhuttiin laajalti koko Juudean vuoriseudulla. Ne, jotka niistä kuulivat, painoivat kaiken mieleensä ja sanoivat: »Mikähän tästä lapsesta tulee?» Sillä Herran käsi oli hänen yllään.

Sakarias, lapsen isä, täyttyi Pyhällä Hengellä ja puhui profeetallisin sanoin:

– Ylistetty olkoon Herra, Israelin Jumala! Armossaan hän on katsonut kansansa puoleen ja valmistanut sille lunastuksen. Väkevän pelastajan hän on nostanut meille palvelijansa Daavidin suvusta, niin kuin hän ikiajoista asti on luvannut pyhien profeettojensa suulla. Hän on pelastanut meidät vihollistemme vallasta, kaikkien vihamiestemme käsistä. Hän on nyt osoittanut laupeutensa, uskollisuutensa isiämme kohtaan. Hän on pitänyt mielessään pyhän liittonsa,valan, jonka hän isällemme Abrahamille vannoi. Näin me saamme pelotta palvella häntä vihollisistamme vapaina, pyhinä ja vanhurskaina hänen edessään kaikkina elämämme päivinä. Ja sinua, lapsi, kutsutaan Korkeimman profeetaksi. Sinä käyt Herran edellä ja raivaat hänelle tien. Sinä johdat hänen kansansa tuntemaan pelastuksen, syntien anteeksiantamisen. Näin meidän Jumalamme hyvyydessään armahtaa meitä: Korkeudesta saapuu luoksemme aamun koitto. Se loistaa pimeydessä ja kuoleman varjossa eläville, se ohjaa jalkamme rauhan tielle. 

Lapsi kasvoi ja vahvistui Hengessä. Hän oli autiomaassa siihen päivään saakka, jolloin hänen oli määrä astua Israelin eteen.”

Juhlan merkitys tulee hyvin esille Johannes Kastajan syntymäjuhlana jumalanpalveluksissa veisattavassa troparissa ja kontakissa:

Tropari
4. säv.

Kristuksen tulemisen profeetta ja edelläkävijä! Me, jotka rakastamme ja kunnioitamme sinua, emme osaa ansiosi mukaan sinua ylistää, sillä sinun kunniakkaassa ja jalossa syntymässäsi synnyttäjä pääsi vapaaksi hedelmättömyydestään ja isä mykkyydestään, ja maailmalle Jumalan Pojan lihaksi tulemista saarnataan

Kontakki
3. säv.

Hedelmätön synnyttää nyt Kristuksen edelläkävijän, joka on kaikkien ennustuksien täyttymys, sillä sen päälle, jota profeetat ovat edeltä saarnanneet, on hän kätensä Jordanissa laskenut ja on sen vuoksi tullut Jumalan sanan profeetaksi ja saarnaajaksi ja edelläkävijäksi.

Pyhää Herran edelläkävijää ja kastajaa Johannesta muistetaan kirkkovuoden aikana myös profeetta Sakariaan ja vanhurskaan Elisabetin muistopäivänä (5.9.), Johanneksen sikiämisen muistopäivänä (23.9.), Johannes Kastajan teofanian eli Kristuksen kasteen jälkeisenä muistopäivänä (7.1.), hänen kunniallisen päänsä ensimmäisen ja toisen löytymisen muistopäivänä (24.2.) ja kolmannen löytymisen muistopäivänä (25.5.) sekä hänen mestaamisensa muistopäivänä (29.8.).