Kirkkovuoden keskipiste on pääsiäinen,  joka on ortodokseille kaikkein suurin juhla.

Pääsiäistä vietetään Kristuksen ylösnousemisen muistoksi. Kristuksen ylösnousemusjuhla on juhlien juhla eli tärkein kaikista juhlista.

Pääsiäisen ajankohta vaihtelee vuosittain se mukaan milloin on kevätpäiväntasauksen jälkeinen täysikuu. Pääsiäispäivä on kevätpäiväntasauksen jälkeisen täydenkuun jälkeinen ensimmäinen sunnuntai.

Pääsiäispäivää voidaan viettää aikaisintaan 22. maaliskuuta ja viimeistään 25. huhtikuuta.

Pääsiäisen ajankohta vaikuttaa kolmasosaan vuoden kulusta alkaen suuren paaston valmistussunnuntaista ja päättyen kaikkien pyhien sunnuntaihin viikko helluntain jälkeen.

Tänä vuonna pääsiäispäivää vietetään 31.3.2024. 

Pääsiäistä edeltävä suuri paasto alkaa sovintosunnuntain iltana 11.2. Tästä seuraavana päivänä 12.2. alkaa suuren paaston ensimmäinen viikko, jota kutsutaan puhtaaksi viikoksi.

Suureen paastoon valmistautuminen alkaa 21.1. Publikaanin ja fariseuksen sunnuntaina, jota seuraa paastoton viikko. 18.1. on Tuhlaajapojan sunnuntai, josta alkaa liharuoasta luopumisen viikko. 2.2. vietämme Herran temppeliintuomisen juhlaa ja kansainvälistä ortodoksisten nuorten päivää. Maitoruoasta luopuminen alkaa tuomiosunnuntaina 4.2. Viikko tunnetaan myös bliniviikko nimellä ja seurakunnassamme järjestetään erilaisia paastoon laskeutumis- ja blinitapahtumia. Laskiaissunnuntaina 11.2. vietämme sovintosunnuntaita ja aloitamme illalla paaston pyytämällä toisiltamme anteeksi.

Pääsiäiseen valmistava Suuri paasto kestää 40 päivää ja jatkuu aina Lasaruksen lauantaihin 23.3. ja palmusunnuntaihin 24.3. saakka.

Suuren paaston aikana jokaisella sunnuntailla on teemansa: 18.2. vietämme ortodoksisuuden sunnuntaita, 25.2. muistamme pyhää Greogorios Palamasta, 3.3. vietämme Ristinkumartamisen sunnuntaita, 10.3. sunnuntai kantaa pyhittäjä Johannes Siinalaisen nimeä, 14.3. vietämme Suuren katumuskanonin torstaita, 16.3. akatistoksen lauantaita ja 17.3. vietämme pyhittäjä Maria Egyptiläisen sunnuntaita.

Suuren paaston ja palmusunnuntain juhlan jälkeen alkaa suuri viikko, jolloin kuljemme askel askeleelta kohti Kristuksen kärsimyksiä, ristinkuolemaa – ja ylösnousemusta.

Tänä vuonna suuri viikko alkaa kuitenkin Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian ilmestymisen, ilosanoman juhlalla.

Varsinaisen pääsiäisen voi katsoa alkavan jo suurena torstaina 28.3., kun Jeesus Kristus asettaa ehtoollisen ja hänet kavalletaan. Tuolloin Uspenskin katedraalissa toimitetaan jalkojenpesujumalanpalvelus. Suuri perjantai 29.3. on vuoden ankarin paastopäivä, jolloin hiljennymme kirkoissamme muistamaan Kristuksen kärsimyksiä ja ristinkuolemaa. Suurena perjantaina toimitetaan Kristuksen ristiltäottamisen ja hautauksen jumalanpalvelukset. Suurena lauantaina jumalanpalveluksessa kirkkotekstiilit jo vaihtuvat ylösnousemusjuhlan väreihin, valkoiseen, sillä Kristus voittaa tuonelassa kuoleman.

Kirkkovuoden huipennus ja kirkkain jumalanpalvelus koittaa pääsiäisyönä. Pääsiäisyön jumalanpalvelus alkaa puoliyöpalveluksella, jonka jälkeen seuraa ristisaatto, aamupalvelus ja liturgia.

Pääsiäisaika kestää neljäkymmentä päivää, ja sen ensimmäistä viikkoa kutsutaan kirkkaaksi viikoksi. Pääsiäiskaudella tervehditään sanomalla: ”Kristus nousi kuolleista!”, mihin vastataan: ”Totisesti nousi!”. Pääsiäisestä helluntaihin saakka jumalanpalveluksissa ei kumarreta maahan saakka.

Kaikkien seurakuntamme pyhäköissä toimitettavien jumalanpalveluksien aikataulut löytyvät sivuillamme:

Jumalanpalveluskalenteri

 

Lämpimästi tervetuloa mukaan jumalanpalveluksiin, arkeen, paastoon – ja juhlien juhlaan!