Suuren tiistain aamupalveluksen evankeliumissa kuulemme Herran esittämän vertauksen tyhmistä ja viisaista neitseistä. Kymmenen neitsyttä odottaa hääjuhlaan saapuvaa sulhasta. Kirkkoveisujen runollisessa kielessä sulhasesta käytetään vanhaa nimitystä “ylkä”.

Viidellä näistä odottajista on riittävästi öljyä lampuissaan, mutta muilta öljy loppuu kesken. Kun he lähtevät hakemaan täydennystä lamppuihinsa, saapuu sulhanen paikalle, hääjuhlat alkavat ja häätalon ovet suljetaan. Vertaus tähdentää valppautta. Koko maanpäällinen elämämme on hiljaista valmistautumista ja valpasta odotusta. Meidän tulee olla aina valmiina, sillä ”ylkä tulee hetkenä, jota emme tiedä”.

Koko suuren viikon alkupuolta värittää tämä hiljaisen ja kärsivällisen odottamisen tunnelma. Maanantain, tiistain ja keskiviikon aamupalveluksissa lauletaan sama tropari, ”Katso, ylkä tulee puoliyössä, ja autuas on se palvelija, jonka hän valveilta löytää; vaan kelvoton se, jonka hän löytää suruttomana”. Tämän mukaisesti näitä alkuviikon palveluksia kutsutaan yljän palveluksiksi.

Tropari (erityinen säv.)
Katso, Ylkä tulee keskiyöllä, ja autuas on se palvelija, jonka Hän valveilta löytää; vaan kelvoton on se, jonka Hän löytää suruttomana. Varo siis, minun sieluni, ettet unen valtaan vaipuisi, ettet kuolemaan tulisi luovutetuksi ja valtakunnan ulkopuolelle suljetuksi, vaan herää ja laula: Pyhä, pyhä, pyhä olet sinä Jumala, Jumalansynnyttäjän tähden armahda meitä.

Kontakki (2. säv.)
Sielu, ajattele viimeistä hetkeä, / pelkää viikunapuun perikatoa, / toimeliaasti kasvata sinulle annettua leiviskää; — sinä, oi viheliäinen sielu, valvo ja huuda: älkäämme jääkö ulkopuolelle Kristuksen häämajaa!