Helsingin ja koko Suomen arkkipiispa Elia asetettiin toimeen Uspenskin katedraalissa 15. joulukuuta. Historiallista jumalanpalvelusta oli tullut paikan päälle seuraamaan yli puoli tuhatta ja nelisen tuhatta seurasi palvelusta suoratoiston välityksellä.
Jumalanpalvelus alkoi arkkipiispa Elian vastaanottamisella ja toimeen asettamisella. Itävallan metropoliitta ja Unkarin eksarkki Arsenios toimitti toimeen asettamisen Ekumeenisen patriarkaatin nimeämänä edustajana. Metropoliitta Arsenios puki Suomen ortodoksisen kirkon arkkipiispan arvonsa merkkinä kantamaan päähineeseen eli valkoiseen klobukkiin. Pukemisessa avusti Uspenskin katedraalin ylidiakoni Juha Lampinen. Sen jälkeen metropoliitta Arsenios lausui pyhän synodin nimittämispäätöksen.
Suomen ortodoksisen kirkon arkkipiispana yli kaksi vuosikymmentä toiminut ja nyt joulukuussa eläkkeelle jäänyt arkkipiispa Leo piti toimeen asetettavalle kehotuspuheen.
”Ollessani tänään rinnallasi tässä juhlassasi mieleeni nousee Salomonin rukous. Kun hänelle luvattiin mitä tahansa, hän ei pyytänyt rikkautta, ei valtaa, ei vihollistensa tuhoa. Hän pyysi ”ymmärtäväistä sydäntä” voidakseen johtaa kansaansa oikeudenmukaisesti. Tätä samaa viisautta rukoilen sinulle.
Palveltuani rakasta kirkkoani yli viisi vuosikymmentä olen oppinut tuntemaan kolme peruspilaria, joilla kirkkomme tukevimmin seisoo. Sen tulee olla ihmisen puolella, kohtuuden puolella ja yhteistyön puolella. Ja jos edellytät jotakin toisilta ihmisiltä, edellytä samaa ensin itseltäsi, on sitten kysymys ihmisestä eettisessä ja moraalisessa merkityksessä tai kaikissa muissa ihmisten välisissä suhteissa”, kehotti arkkipiispa Leo puheessaan.
Arkkipiispa Leo nosti puheessaan esille sydäntään lähellä olevan Ukrainan kansan hädän.
”Kirkkomme tehtävä on rohkeasti muistuttaa pyhän Johannes Krysostomoksen opetuksesta, että köyhässä lähimmäisessä kohtaamme itse Kristuksen. Tämä ei ole koskaan ollut ajankohtaisempaa kuin nyt, kun seurakunnissamme on kohdattu ukrainalaisten pakolaisten hätä, kuten myös pakkosiirrettyjen lasten tragedia. Kun puhumme ”pakolaisvirroista” tai ”siirretyistä henkilöistä”, muista että kyseessä on äiti, joka on menettänyt kotinsa, tai lapsi, joka on väkivalloin erotettu perheestään. Jokainen heistä on yksilö omine tarinoineen, toiveineen ja pelkoineen – ei vain numero kylmissä tilastoissa. Jos jossain, niin tässä kirkon on oltava profeetallinen ääni: kyse on ihmisarvon puolustamisesta, Jumalan kuvan kunnioittamisesta jokaisessa ihmisessä. Tämä on kirkon erityinen kutsumus: nähdä pyhä siellä, missä maailma näkee vain numeroita ja ongelmia.”
Arkkipiispa Leon kehotuspuhe on kokonaisuudessaan luettavissa Suomen ortodoksisen kirkon sivuilla.
Myös metropoliitta Arsenios pitää puheen Ekumeenisen patriarkka Bartolomeoksen puolesta uudelle arkkipiispalle. Puheen luki palveluksessa suomeksi Helsingin hiippakunnan teologinen sihteeri Jelisei Heikkilä.
”Teidät kutsutaan sen kanonisena paimenena ja suojelijana välittämään kaikille todellista valoa, Kristuksen valoa, joka valaisee ja elävöittää jokaisen maailmaan tulevan ihmisen. Teidät kutsutaan todistamaan ortodoksisuuden etiikasta, dialogin hengestä, keskinäisestä kunnioituksesta, todellisesta rakkaudesta ja jokaisen ihmispersoonan arvostamisesta, kuten arvokkaasti ovat tehneet myös edeltäjänne ja erityisesti kaksi viimeisintä – Korkea-arvoiset Johannes ja Leo”, muistutti metropoliitta Arsenios juhlallisessa puheessaan. Puhe on julkaistu kokonaisuudessaan Suomen ortodoksisen kirkon sivuilla.
Metropoliitta Arsenios asetti puheensa päätteeksi arkkipiispa Elian päähän arkkipiispan mitran lausuen ”Aksios”, mikä on kreikkaa ja tarkoittaa, että toimeen asetettava on tehtävänsä arvoinen. Tähän kirkkokansa sanoi vakuuttavasti ”Aksios””.
Tämän jälkeen arkkipiispa Elia pitää ensimmäisen paimenpuheensa arkkipiispana.
”Jotenkin Jumala, johon olen luottanut koko elämäni ajan, on tuonut minut tähän paikkaan tällä hetkellä. Hartioilleni on asetettu valtava vastuu. Sydämeni on täynnä monenlaisia tunteita. Pelonsekaisia, sillä tiedän tämän tehtävän painon ja oman vajavaisuuteni. Toivontäyteisiä, sillä tiedän, ettei minun tarvitse kantaa tätä taakkaa yksin”, aloitti arkkipiispa Elia puheessan.
Historiallinen puhe oli monitasoinen, tunteikas ja pysäyttävä. Arkkipiispa Elia nosti ensimmäisessä paimenpuheessaan esille niin ihmisten ja sodan jaloissa elävien lasten hädän kuin ilmastonmuutoksen.
”Kirkkomme opetusta luomakunnan pyhyydestä ei ole koskaan tarvittu yhtä paljon kuin nyt, kun näemme ympärillämme ympäristön ristiinnaulitsemisen. Emme voi paeta kulttuurimme kauneuteen samalla kun maailma palaa. Emme voi puhua vedestä pyhänä ja saastuttaa sitä, emme ylistää leipää ja viiniä ja tuhota maata, joka ne tuottaa. Kirkkomme on tästä lähtien oltava ensimmäinen käytännön ympäristötekojen tiellä – ei viimeinen.
Profeetan kutsumus on aina epämukava – se vaatii meitä nousemaan mukavuusalueiltamme, muistuttamaan valtaapitäviä totuudesta, seisomaan sorrettujen rinnalla. Tämä on se mittapuu, jolla tulevat sukupolvet mittaavat kirkkomme uskottavuutta. Nuoret eivät kysy meiltä opillisia yksityiskohtia – he kysyvät, missä kirkko oli, kun planeettamme tulevaisuus oli vaakalaudalla. Siksi ekologinen vastuu ei ole lisäys kirkkomme perinteeseen vaan sen ytimessä oleva kutsumus, joka nousee suoraan inkarnaation ja pelastuksen mysteeristä. Kristus ei tullut pelastamaan vain ihmissieluja vaan koko luomakunnan.
Tunnustan, että profeetallisen äänen vaatimus pelottaa minua. Olisi helpompaa vaieta, piiloutua liturgian kauneuteen, vetäytyä diplomatian suojiin. Mutta joka kerta kun katson ristiä kansliani seinällä, muistan: Kristus ei valinnut helppoa tietä. Tähän kiteytyy ortodoksisen tradition syvin ydin: olla valmis kantamaan risti totuuden puolesta. Jos kirkko menettää tämän äänen – uskon todistamisen palavan sydämen ja kärsivän maailman välillä – se muuttuu kaikukammioksi, jossa liturgiset sanat kiertävät vailla kosketusta todellisuuteen. Silloin kirkko ei ole enää silta taivaan ja maan välillä vaan labyrintti, jossa eksymme omaan hengelliseen estetiikkaamme. Siksi vakuutan teille: en minäkään aio vaieta silloin kun totuus vaatii ääntä.”
Arkkipiispa Elian opetuspuhe kannattaa lukea kokonaisuudessaan Suomen ortodoksisen kirkon sivuilla.
Arkkipiispan kiitos- ja opetuspuheen jälkeen toimitettiin yhteinen liturgia eli ehtoollisjumalanpalvelus.
Liturgian toimittiarkkipiispa Elia yhdessä metropoliitta Arsenioksen, metropoliitta Arsenin, Pamplionin arkkipiispa Danielin (Ukrainan ortodoksinen kirkko, USA, Ekumeeninen patriarkaatti), Pärnun piispa Aleksanterin (Viron apostolinen ortodoksinen kirkko), Vyshorodin arkkipiispa Agapitin(Ortodoksinen kirkko Ukrainassa), Ruotsin ja koko Skandinavian metropoliitta Kleopaksen, ja Haminan piispa Sergein sekä Helsingin ortodoksisen seurakunnan kirkkoherra rovasti Markku Salmisen, Uspenskin katedraalin pappi rovasti Teo Merraksen, rovasti Madis Pallin (Viron apostolinen ortodoksinen kirkko), rovasti Rafael Moravskyn (Tsekin ja Slovakian kirkko), rovasti Timo Honkaselän, rovasti Marko Patrosen, rovasti Mikko Sidoroffin ja pastori Artturi Hirvosen ja ylidiakoni Andreas Salmisen, ylidiakoni Juha Lampisen, ylidiakoni Jyrki Härkösen ja ylidiakoni Juha Pössin kanssa.
Juhlajumalanpalveluksessa kuoroa johti kanttori-kuoronjohtaja dir- cant. Varvara Merras-Häyrynen.
Palveluksessa olivat läsnä kirkkomme emeritusmetropoliitat, metropoliitta Ambrosius ja metropoliitta Panteleimon. Paikalla olivat myös muun muassa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon arkkipiispa Tapio Luoma, Helsingin katolisen hiippakunnan piispa Raimo Goyarrola, Suomen juutalaisten seurakuntien keskusneuvoston puheenjohtaja Yaron Nadbornik, Suomen tataarien imaami Ramil Belyaev, Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkkohallituksen kansliapäällikkö Pekka Huokuna, Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkkohallituksen ulkoasian osaston johtaja Kimmo Kääriäinen, kenttäpiispa Pekka Asikainen, Ukrainalaisten yhdistys Suomessa -yhdistyksen puheenjohtaja Vassili Goutsoul, eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho, ulkoministeriön protokollapäällikkö Mika Koskinen, opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen, Ukrainan suurlähettiläs Olga Dibrova, Kreikan suurlähettiläs Natalia Karageorgou, Kyproksen suurlähettiläs Demetris Samuel ja Iso-Britannian suurlähettiläs Laura Davies.
Liturgian päätteeksi arkkipiispa Elia huokaisi kuuluvasti ”Huh” ja kirvoitti näin kirkkokansan nauruun. Arkkipiispa Elia myös kiitti useilla eri kielillä kaikkia niin paikan päällä palvelukseen osallistuneita ja hänen kanssaan toimittaneita kuin suoratoiston välityksellä palvelusta seuranneita. Arkkipiispa pyysi muistamaan häntä ja koko Kirkkoa esirukouksissa ja toivotti kaikille hyvää Kristuksen syntymäjuhlan odotusta.
Kirkkokansalle jaettiin siunaukselliseksi muistoksi päivästä profeetta Elian ikonikortti.
Suoratoisto keräsi tuhansien yleisön eri puolilta Suomea ja ulkomaita myöten – taltiointi edelleen katsottavissa seurakuntamme sivuilla
Arkkipiispa Elian toimeen asettaminen ja liturgia lähetettiin suorana laadukkaana monikameralähetyksenä Helsingin ortodoksisen seurakuntamme YouTube-kanavalle. Jumalanpalveluksen aikana lähetystä seurasi 4 000 katsojaa ja samanaikaisesti suoratoiston äärellä oli toistatuhatta katsojaa. Suoratoistoa on katsottu useita tuhansia kertoja myös varsinaisen lähetysajan jälkeen. Taltioinnin voi katsoa Helsingin ortodoksisen seurakuntamme YouTube-kanavalla:
Suoratoistosta vastasi Digital Palolan oy, joka on tuottanut säännöllisesti striimauksia Uspenskin katedraalista aina koronaviruspandemian ajasta, vuodesta 2020 lähtien. Lähetys on kerännyt kiitosta ympäri Suomea ja moni on kertonut seuranneensa palvelusta myös ulkomailta. Sosiaalisessa mediassa Helsingin ortodoksisen seurakunnan Facebook– ja Instagram-sivuilla on tullut paljon myönteistä palautetta jumalanpalveluksen suoratoistosta.