Temppelijuhlien kesä jatkuu Hämeenlinnassa – Jumalanäidin Tihvinälaisen ikonin juhlaa vietetään 26.6.

Hämeenlinnan ortodoksisessa kirkossa vietetään vuosijuhlaa, pyhäkön temppelijuhlaa Jumalanäidin Tihvinäläisen ikonin juhlapäivänä 26.6. Tänä vuonna juhla on erityinen, sillä sitä vietetään ensimmäistä kertaa sen jälkeen, kun toukokuussa kirkon julkisivuun kiinnitettiin kauan odotettu Jumalanäidin Tihvinäläisen mosaiikki-ikoni.

Juhlan jumalanpalvelukset alkavat kirkollisen vuorokausirytmin mukaisesti aattona 25.6. Vigilia toimitetaan 25.6. kello 17 ja vedenpyhitys ja liturgia sekä ristisaatto keskiviikkona 26.6. kello 9.30 alkaen.

Temppelijuhlan jumalanpalvelukset toimittaa korkeasti siunattu Haminan piispa Sergei yhdessä Hämeenlinnan alueen papiston kanssa. Kuoroa johtaa kanttori Minna Jokinen.

Torstaina liturgian päätteeksi vietetään yhteistä juhlaa pyhäkön pihapiirissä.

 

Jumalanäidin Tihvinäläisen ikonin juhlan pitkät perinteet

Hämeenlinnan ortodoksinen kirkko sai vuonna 2021 uudelleenvihkimisensä yhteydessä nimekseen Jumalanäidin Tihvinäläisen ikonin kirkko.

Pyhäkön nimi juontaa juurensa luovutettuun Karjalaan, Viipurin lääniin kuuluneeseen Kyyrölään. Siellä Jumalanäidin Tihvinäläisen ikonilla ja ikonin juhlan viettämisellä oli pitkät perinteet.

Kyyrölän hovin lahjoitusmaan omistaja, valtioneuvos Ivan I. Bogajevski lahjoitti Kyyrölän 1989 vastavalmistuneeseen Kristuksen temppeliintuomisen kirkkoon alttari-ikoniksi Jumalanäidin Tihvinäläisen ikonin kopion. Bogajevski pyysi papistoa toimittamaan vuosittain ikonin muistopäivänä kirkossa erityisen rukoushetken. Bogajevskin kuoleman jälkeen kyyröläläiset jatkoivat tätä perinnettä. Vuonna 1910 Kyyrölään perustettiin vapaapalokunta, ja palomiehet ottivat Jumalanäidin suojeluspyhäkseen. Kyyrölän kirkko tuhoutui sodassa täysin joulukuussa 1939.

Sotien jälkeen kyyröläläisiä sijoitettiin paljon Hämeenlinnan seudulle. Kyyrölän ortodoksisen seurakunnan perinteitä on vaalittu 1940-luvun lopulta aina näihin päiviin asti. Hämeenlinnan ortodoksit ovat aina vuoteen 2021 saakka viettäneet Tihvinskajaa eli Jumalansynnyttäjän Tihvinäläisen ikonin juhlaa vuosittain vanhan ajanlaskun mukaisena ikonin juhlapäivänä, 9.7. Vuodesta 2022 alkaen  eli sen jälkeen, kun kirkko vihittiin uudelleen, temppelijuhlaa on vietetty ikonin muistopäivänä 26.6. Hämeenlinnan ortodokseilla oli myös pitkäaikaisena haaveena saada Jumalanäidin Tihvinäläisen ikoni kirkon nimeksi sekä nimikkoikoni Hämeenlinnan kirkon julkisivuun näkyvälle paikalle.

Vuonna 2024 Hämeenlinnassa saadaan näin iloita pitkäaikaisten haaveiden täyttymisestä ja rakkaan Jumalanäidin Tihvinäläisen ikonin korottamisesta paikalle, jossa se tervehtii ja kutsuu rukoukseen niin kirkkoon saapuvia kuin sen ohi kulkevia ja matkaavia.

Perimätiedon mukaan ikonin maalajana itse apostoli ja evankelista Luukas

Jumalanäidin Tihvinäläisen ikonin historia on monivaiheinen ja siitä on kirjoitettu muun muassa Synaksarionissa.

Perimätiedon mukaan apostoli ja evankelista Luukas maalasi Herramme Jeesuksen Kristuksen äidin, Jumalansynnyttäjä Neitsyt Marian ikonin tämän vielä eläessä ja lähetti ikonin sekä kirjoittamansa Evankeliumin sekä Apostolien tekojen kirjan lahjaksi Antiokian hallitsijalle Teofilokselle.

400-luvulla ikoni päätyi Konstantinopoliin, jossa sitä varten rakennettiin kuuluisa Blakhernan kirkko.

Vuonna 1383 ikoni tarinan mukaan katosi Konstantinopolista ja ilmestyi tavallisille kalastajille Laatokalla lähellä Staraja Ladogan kaupunkia. Se liikkui ilmassa vedenpinnan yläpuolella. Hämmästyneet kalastajat seurasivat katseellaan sen kulkua, kunnes se hävisi näkyvistä. Tämän jälkeen ikoni näyttäytyi muutaman kerran rannikolla, mutta ei viipynyt missään pitkään, vaan katosi aina tietymättömiin. Konstantinopolin patriarkka sai kuulla ihmeellisestä ikonista novgorodilaisilta kauppiailta ja vahvisti, että kyseessä oli sama ikoni, joka oli vähän aiemmin kadonnut Konstantinopolista Blakhernan kirkosta.

Kertomuksen mukaan ikoni ilmestyi lopulta Tihvinäjoen rannalle. Kansan kokoonnuttua rukoilemaan ikoni laskeutui maahan, ja monet sairaat paranivat. Paikalle ryhdyttiin viivyttelemättä rakentamaan kirkkoa ikonia varten. Jo samana päivänä saatiin valmiiksi kolme hirsikertaa. Yöksi asetettiin vartijat, jotka kuitenkin nukahtivat hetkeksi. Havahduttuaan hereille he huomasivat ihmeekseen, että niin ikoni kuin aloitettu hirsisalvos olivat kadonneet jäljettömiin. Edes sahanpurua ja lastuja ei ollut jäänyt todistamaan päivällä tehdystä työstä. Väkeä kokoontui paikalle päivittelemään menetystä. Pian ikonia ryhdyttiin etsimään, ja kaikkien ihmeeksi se löytyi joen toiselta rannalta. Myös aloitettu hirsisalvos ja valmiiksi veistetyt hirret olivat käsittämättömällä tavalla siirtyneet sinne. Näin ikoni itse valitsi lopullisen sijoituspaikkansa.

Seitsemän vuoden kuluttua ensimmäinen kirkko paloi, mutta ikoni löytyi vahingoittumattomana sammalikosta. Kirkko paloi vuosien saatossa kaikkiaan kolme kertaa, mutta aina ikoni säästyi. Sen kautta tapahtuneiden ihmeiden maine kantautui lopulta Moskovaan asti. Suuriruhtinas Vasili III (1479−1533) antoi vuonna 1507 määräyksen rakennuttaa ikonin sijoituspaikaksi Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkumisen kivikirkko. Tuohon aikaan ikonia alettiin kutsua ”tihvinäläiseksi”. Tsaari Iivana IV Julman (1530−1584) käskystä kirkon yhteyteen perustettiin vuonna 1560 munkkiluostari, jonka suurin aarre ikoni oli.

Vuosina 1613−1614 ruotsalaiset sotajoukot piirittivät luostaria moneen otteeseen yrittäen tuhota sen, mutta Jumalanäiti itse suojeli luostariaan. Sen muurien sisään linnoittautuneet munkit ja pieni sotajoukko torjuivat onnistuneesti suurilukuisemman vihollisen hyökkäykset. Taistelun ratkaisevina hetkinä ruotsalaiset näkivät milloin Moskovan suunnasta lähestyvän venäläisen sotajoukon, milloin jonkin taivaallisen ilmestyksen ja kääntyivät odottamatta pakoon. Sodan päätyttyä Jumalansynnyttäjän tihvinäläisestä ikonista maalattiin kopio, jonka edessä vuonna 1617 solmittiin Ruotsin ja Venäjän välillä Stolbovan rauha. Rauhansolmimisen jälkeen ikonin kopio vietiin ensin Moskovaan, mutta sijoitettiin lopulta novgorodilaisten pyynnöstä Pyhän Sofian katedraaliin Novgorodiin.

Lokakuun vallankumouksen jälkeen vuonna 1924 Tihvinän luostari suljettiin. Ihmeitä tekevä ikoni siirrettiin pieneen kirkkoon, joka sai vielä toimia luostarin tiloissa. Toisen maailmansodan aikana saksalaiset miehittivät Tihvinän. Joutuessaan vetäytymään he veivät ikonin ensin Pihkovaan ja sieltä edelleen Riikaan. Siellä ikonin sai haltuunsa Riian arkkipiispa Johannes Garklavs, joka vei sen Yhdysvaltoihin vuonna 1949. Ikoni oli Chicagossa, kunnes se vuonna 2004 palautettiin Venäjälle jälleenrakennettuun Tihvinän Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkumisen luostariin.

Jumalanäidin Tihvinäläisestä ikonista on vuosisatojen saatossa tehty lukemattomia kopioita. Sitä on kunnioitettu erityisesti Pohjois-Venäjällä ja Karjalassa.

Temppelijuhla on oiva tilaisuus tutustua pyhäkköihin ympäri seurakuntaa ja Suomea

Temppelijuhla eli praasniekka on pyhäkön nimikkojuhla. Jokainen ortodoksinen pyhäkkö on pyhitetty ja nimetty tietyn pyhän tai kirkkovuoden juhlan mukaan. Pyhäkön nimikkojuhla on näin vuosittainen suuri juhla, jota pidetään kyseisen kirkon suurimpana juhlana heti pääsiäisen eli Kristuksen ylösnousemusjuhlan jälkeen. Perinteisesti temppelijuhla on myös koko seurakunnan ja kirkkokunnan yhteinen juhla ja praasniekkaan saatetaankin saapua kauempaa. 

Temppelijuhla alkaa yleensä juhlapäivän aattona toimitettavalla ehtoopalveluksella tai vigilialla. Joidenkin praasniekkojen yhteydessä toimitetaan myös vainajien muistopalvelus hautausmaalla.

Varsinaiselle juhlapäivälle on ominaista liturgian yhteydessä toimitettava kiitosrukouspalvelus, jossa muistetaan kirkon rakentajia, työntekijöitä ja seurakuntalaisia – sekä ristisaatto ja vedenpyhitys. Palveluksen jälkeen järjestetään perinteisesti yhteinen juhla.

Seurakuntamme alueella toimitetaan kesällä useiden pyhäkköjen praaasniekkoja ja ne löytyvät helposti praasniekkakalenterista.

Suomen ortodoksisen kirkon sivuilla on julkaistu temppelijuhlien tiedot kaikkien maamme pyhäkköjen osalta.

 

Hämeenlinnan kirkon temppelijuhlan tiedot

Jumalanäidin Tihvinäläisen kirkon osoite: Erottajakatu 2, Hämeenlinna

Praasniekkapalvelukset:

Ti 25.6. kello 17 vigilia

Ke 26.6. kello 9.30 vedenpyhitys, liturgia, ristisaatto sekä yhteinen juhla

 

Kyyrölä-kerho järjestää Tihvinskajan juhlan heinäkuussa

Lisäksi tänä vuonna vietetään poikkeuksellisesti myös Tihvinskajan juhlaa vanhan ajanlaskun mukaan. Juhlan Jumalanäidin Tihvinäläisen mosaiikki-ikonin kunniaksi järjestää Kyyrölä-kerho, joka on lähettänyt kaikille avoimen kutsun:

”Kyyrölä-kerhon Hämeenlinnan Tihvinäläisen Jumalansynnyttäjän ikonin kirkolle lahjoittama mosaiikki-ikoni on kiinnitettyy kellotapulin seinään.

Vuosikokouksessa toivottiin Tihvinskajajuhlan perinteen jatkuvan.

9.7.2024  klo 16 alkaen rukoushetki ja kirkon esittely, jonka jälkeen juhla jatkuu

Tykistötie 17 pihapiirissä.

Tarjoilun vuoksi pyydetään enakkoilmoittautumista 2.7.20244 mennessä:

antonina.sosunov@gmail.com  puh 040 721 8436 tai

soja.poyhonen@hotmail.fi”

Hämeenlinnan kirkon sivut

Hämeenlinnan alueen ortodoksit – Facebook-sivu

Lämpimästi tervetuloa temppelijuhlaan Hämeenlinnaan sekä praasniekkoihin ympäri seurakuntaa!