Helsingin ortodoksisen seurakunnan vastine koskien ortodoksipapin työsuhdekiistan uutisointia

Julkisuudessa on viime aikoina käsitelty laajasti Helsingin ortodoksisessa seurakunnassa työskennelleen ortodoksipapin työsuhteeseen liittyvää riita-asiaa. Helsingin ortodoksinen seurakunta haluaa oikaista muutamia julkisuudessa esitettyjä olettamuksia.

Ensinnäkin Helsingin ortodoksinen seurakunta painottaa, että riita-asiassa ei ole kyse ajojahdista ketään kohtaan, saati yksittäisen papin perhevapaiden hyödyntämisestä.

Viime kädessä kyse on siitä, miten ortodoksista kirkkoa koskevaa erityislainsäädäntöä tulkitaan suhteessa muuhun lainsäädäntöön – ja etenkin siitä, millainen painoarvo sille annetaan nykyisessä ja tulevassa oikeuskäytännössä.

Helsingin ortodoksisen seurakunta korostaa, että ortodoksisesta kirkosta annetun lainsäädännön huomioiminen on tärkeää. Sen mukaisesti papin sijaisuuksista päättää hiippakunnan piispa – ei seurakunnan kirkkoherra.

Seurakunnan huoli on, että oikeuskäytäntö on muodostumassa Suomen ortodoksista kirkkoa koskevan erityislain osalta haasteelliseksi.

Tästä syystä Helsingin ortodoksisen seurakunnan kirkkoherra Markku Salminen on pyytänyt Helsingin ja koko Suomen arkkipiispalta Leolta Suomen ortodoksisen kirkon kantaa siihen, haetaanko käsillä olevassa riita-asiassa valituslupaa korkeimmalta oikeudelta.

”Kysymys on siitä, halutaanko ajautua tilanteeseen, missä erilaiset ja eri puolilla Suomea olevat oikeusistuimet määrittelevät Suomen ortodoksisesta kirkosta annetun lain asemaa. Jos tälle tielle lähdetään, se murentaa kyseisen lain merkitystä. Vai halutaanko selkeä, lopullinen linja, jonka jälkeen ojennutaan sen mukaan”, Salminen pohtii.

Helsingin hovioikeus antoi juuri joulun alla ratkaisunsa Helsingin ortodoksisessa seurakunnassa työskennelleen papin työsuhdetta koskevassa riita-asiassa. Hovioikeuden päätöksen mukaan Helsingin ortodoksinen seurakunta syyllistyi tasa-arvolain vastaiseen syrjintään, kun se ei nimittänyt määräaikaisessa työsuhteessa ollutta pappia nuorisotyön papin vakituiseen työsuhteeseen vuonna 2016.

Seurakunnan mukaan este vakinaistamiselle oli se, että tuolloinen metropoliitta Ambrosius piti kyseisen papin henkilökohtaisia ominaisuuksia nuorisopapin toimeen soveltumattomina. Hiippakuntansa esipaimenena piispan kuuluu valvoa papeiksi valittavien henkilöiden yleistä soveltuvuutta tehtäviinsä.

Ortodoksisesta kirkosta annetun lain mukaan päätösvalta papin nimittämisestä määräaikaiseen toimeen on hiippakunnan piispalla:

”Piispan tehtävänä on ohjata ja valvoa hiippakuntansa seurakuntien, luostarien sekä papiston ja kanttorien toimintaa siten kuin kirkkojärjestyksessä tarkemmin säädetään. Piispa päättää kirkkojärjestyksessä säädetyistä seurakuntien papiston ja kanttorien työsuhteita koskevista asioista.” (39 §)

Näin ollen Suomen ortodoksisen kirkon kannalta kyseessä on perustavaa laatua oleva linjaus siitä, meneekö muu lainsäädäntö Suomen ortodoksisesta kirkosta säädetyn lain yli.

Markku Salminen
Kirkkoherra
Helsingin ortodoksinen seurakunta