Ihmeitätekevä ikoni kiersi ristisaatossa koronasairaaloita

Helsingin ortodoksinen seurakunta toimitti ristisaaton ja rukouspalveluksen 6.5. Kirurgisen sairaalan, Meilahden kolmiosairaalan ja Terhokodin pihoilla. Saatto kulki sairaaloiden välillä kahdella autolla. Ristisaatosta ei tiedotettu etukäteen mahdollisen ihmisten kokoontumisen ja tartuntariskin minimoimiseksi.

Saatossa kannettiin mukana yhtä Suomen tunnetuimmista ikoneista, Uspenskin katedraalin Jumalanäidin Kozelštšanin ikonia, jota kunnioitetaan ihmeitätekevänä.

Ristisaatosta on julkaistu videokooste seurakunnan YouTube-kanavalla, ja voit katsoa sen myös alta olevasta kuvakkeesta.

 

Yhteinen rukoushetki sairaalan hoitohenkilökunnan kanssa -kiitollisuuden ja myötätunnon osoitus

Ristisaatolla seurakuntamme halusi ilmaista myötätuntonsa koronaviruksen sairastuttamille, siihen menehtyneille ja näiden läheisille sekä hoitohenkilökunnalle. Arvokkaan ikonin mukanaololla korostettiin sitä, että ortodoksinen kirkko halusi tuoda aidosti omasta perinteestään käsin Jumalan varjelusta ja apua avoimesti kaikille, uskontoon ja vakaumukseen katsomatta.

Ristisaaton yhteydessä toimitettiin lyhyt rukoushetki yhdessä sairaalapapiston tai muiden sairaaloiden edustajien kanssa.

Rukouspalveluksen toimittanut seurakuntamme monikulttuurisesta työstä vastaava pappi Heikki Huttunen korosti puheessaan rukouksen merkitystä.

– Tuomme ortodoksisen kirkon tervehdyksen kaikille potilaille, hoitohenkilökunnan jäsenille ja kaikille läheisillenne. Ajattelemme erityisesti korona-pandemian seurauksena sairastuneita. Oman perinteemme pohjalta toivotamme Jumalan siunausta ja sielun ja ruumiin terveyttä.

Sairaaloiden terveyshuollon työntekijät ja mahdollisuuksien mukaan myös potilaat tulivat katsomaan ristisaattoa ja osallistumaan halutessaan rukouspalvelukseen parvekkeiden ja ikkunoiden kautta. Ainakin Meilahden kolmiosairaalassa mahdollisesti myös potilaat pystyivät näkemään ristisaaton.

Helsingin ja koko Suomen arkkipiispa Leo on ikänsä vuoksi vetäytynyt etätyöhön, eikä voinut siksi itse osallistua saattoon. Hän iloitsi kuitenkin seurakunnan osoittamasta esimerkillisestä aktiivisuudesta ja toivotti ristisaatolle runsasta siunausta:

– Vaikka elämme ortodoksisessa kirkossa edelleen pääsiäisjuhlan aikaa, koronaviruspandemia tuo elämäämme myös kärsimystä, surua ja pelkoa niin itsemme kuin lähimmäistemmekin puolesta. Nyt onkin luonnollista rukoilla suojelusta meille jokaiselle –  etenkin koronavirusta vastaan taisteleville ja heitä hoitaville – sekä parannusta koronaa sairastaville ja lohtua kaikille niille, jotka surevat menetettyjä omaisiaan.

 

Ristisaattoja toimitettu juuri kulkutautien aikaan

Ristisaatot, joissa kannetaan ristiä ja ikoneita ja joiden yhteydessä rukoillaan kaikkien apua tarvitsevien puolesta, kuuluvat oleellisena osana kirkkomme traditioon. Ristisaatto on aina liikkuva jumalanpalvelus, joka kantaa mukanaan viestiä ylösnousseesta Kristuksesta.

Varhaiskirkon aikana kastetut vaelsivat yhteisessä saatossa kastepaikalta piispan siunattaviksi. Myöhemmin ristisaatot ovat vakiinnuttaneet paikkansa monipuolisena osana ortodoksisen kirkon liturgista elämää: pieni ristisaatto sisältyy esimerkiksi kasteen ja avioliiton sakramentteihin. Pääsiäisen aikaan jokaiseen liturgiaan kuuluu ristisaatto.

Koronaviruspandemian aikana ristisaatot on toimitettu poikkeuksellisesti kirkon sisällä. Nyt olikin ensimmäinen kerta, kun pääsiäiskaudella ristisaatto toimitettiin ulkona.

– Näin seuraamme ortodoksisen kirkkomme vuosisataisia perinteitä, kun kulkutaudin aikana tuomme ristin ja ikonin muodossa siunauksen sairastaville ja heitä hoitaville, muistutti puheessaan isä Heikki Huttunen.

Kirkon historiassa ristisaatot nousevat usein esiin varsinkin erilaisten koettelemusten aikana: niitä on toimitettu erityisen ahkerasti esimerkiksi katovuosina ja kulkutautien riehuessa.

Lyhyiden ristisaattojen lisäksi kirkossa toimitetaan myös pidempiä, jopa useita päiviä kestäviä ristisaattoja. Näissä voidaan tehdä matkaa monella eri tavalla: esimerkiksi soutaen, pyöräillen, hiihtäen – tai vaikkapa metrolla, kuten tapahtui vuonna 2017 ortodoksisen kappelin muuttaessa Mellunmäestä Myllypuroon.

Jumalanäidin Kozelštšanin ikoni – varastettu ja löydetty ihme

Kozelštšanin ikoni on alunperin saatu Viipurin ortodoksiseen katedraaliin 1900-luvun alussa tunnetun seurakuntapapin ja esirukoilijan pyhän Johannes Krosntadtilaisen lahjana. Monet ovat sen edessä rukoiltuaan kokeneet ihmeellistä lohtua, johdatusta ja paranemisia.

Ikoni tuli suuren yleisön tietoon vuonna 2010, kun se turvatoimista huolimatta varastettiin Uspenskin katedraalista. Ikoni löydettiin 2011 maakätköstä ja palautettiin konservoituna omalle paikalleen. Konservoinnin yhteydessä selvisi, että se oli alun perin painettu Pultavassa vuonna 1885 ja se on Ukrainan Kozelštšanin luostarissa olevan ikonin jäljennös.

Ikonia käy vuosittain kunnioittamassa arviolta lähes puoli miljoonaa Uspenskin katedraalin kävijää.

Tilaisuus oli koskettava ja eturintamassa koronaviruspandemiaa vastaan taistelevat sairaaloiden työntekijät olivat otettuja kirkkomme osoittamasta tuesta ja rukouksesta. Tilaisuudesta ei tiedotettu etukäteen, ja siitä sai tiedon vain pieni joukko, muun muassa kyseisten sairaaloiden työntekijät. Näin seurakuntamme varmisti, ettei kymmenen hengen kokoontumisrajoitus ylittyisi. 

 

Kuva: Vlada Wahlstén/Helsingin ortodoksinen seurakunta

Video: Petrus Palola/DigitalPalola