Päivän sana 
Päivän pyhät 
Uspenskin katedraalissa liitettiin kirkon jäseniksi pääsiäisen edellä kymmeniä uusia jäseniä. Kuvassa ylidiakoni Juha Lampinen ojentaa mirhalla voidellulle palavan tuohuksen. Kuva: Jukka Vehkaoja
Suomen ortodoksisen kirkon jäsentilastot ovat valmistuneet 7. tammikuuta. Suomen ortodoksisen kirkon jäsenmäärä oli vuoden 2025 lopussa 55 439, josta yli kolmasosa, 21821 kirkon jäsentä kuului Helsingin ortodoksiseen seurakuntaan.
Helsingin ortodoksisen seurakunnan kokonaisjäsenmäärä kasvoi vuonna 2025 kaikkiaan 47 hengellä. Kyseessä on merkittävä jäsenkehityksen suunta. Näin jo pidempään näkynyt kiinnostus kirkkoamme kohtaan ja lisääntyneet jumalanpalveluksien kävijämäärät näkyvät viimein myös jäsentilastoissa.
Jo vuonna 2023 alkanut jäsenmäärän laskun loiventuminen jatkui ja jäsenmäärän kehitys kääntyi monessa seurakunnassa myönteiseen suuntaan. Vuonna 2025 jopa puolet seurakunnista kasvatti jäsenmääräänsä. Kuitenkin kokonaisuudessa Suomen ortodoksisen kirkon jäsenmäärä oli vielä loivasti laskusuunnassa, yhteensä 168 henkeä edellisvuotta pienempi.
Kirkkoon liittyi koko Suomessa yli 1400 ihmistä, joista yli kolmasosa liittyi seurakuntaamme. Kirkkoon liittyneitä oli kaikkiaan 522 jäsentä, mikä vastaa myös viime vuoden tasoa.
Suomessa kirkosta eroamisia kirjattiin 995 ja näistä lähes puolet on kirjattu seurakuntamme alueella. Kaikkiaan vuonna 2025 seurakunnassamme kirkosta erosi yhteensä 410 jäsentä.
Seurakunnan jäsenmäärää lisääviä kasteita, joissa lapsi saa nimen ja hänet kirjataan samalla seurakunnan jäseneksi, tilastoitiin vain 57. Varsinaisia lapsikasteita toimitettiin kuitenkin enemmän. Monet vanhemmat päätyivät lähettämään lapsen nimitiedot etukäteen kirjattavaksi DVV:lle. Nämä lapset näkyvät jäsentilastossa kirkkoon liittämisinä. Seurakuntamme alueella toimitettiin kaikkiaan 157 alle 1-vuotiaan lapsen kastetta sekä 26 aikuiskastetta.
Vuonna 2025 jäsenistämme kuoli 258. Iankaikkinen muisto jokaiselle edesmenneelle seurakuntamme jäsenelle! Ajasta ikuisuuteen on viime vuoden aikana siirtynyt näin 101 henkilöä enemmän kuin on vastaavasti toimitettu vauvojen kasteita. Hautauksien ja kasteiden lukumäärän erotus on hieman noussut entisestään edellisvuosista. Yhteiskuntamme ikäjakauma ei kuitenkaan suoraan näy seurakuntamme jäsentilastoissa, sillä kaikki ikäluokat ja erityisesti nuoret aikuiset ovat hyvin edustettuina seurakunnassamme. Lapsia vaikuttaisi kuitenkin syntyvän suhteessa aiempaa vähemmän ja yhä useampi saattaa myös lykätä lapsen kastetta myöhemmäksi.
Seurakuntamme alueelle muutti 388 ja pois alueeltamme muutti 256 jäsentä. Seurakuntamme on näin muuttovoittoinen alue ja olemme saaneet muuton kautta yli sata uutta jäsentä. Maantieteellisesti laajassa seurakunnassa merkittävin osa seurakuntalaisista asuu pääkaupunkiseudulla ja erityisesti Helsingissä, missä asui vuoden 2025 päättyessä yhteensä 8 448 jäsentä eli 38,7 %. Espoossa asuu kolmisen tuhatta jäsentä (2998) ja Vantaalla 2675 jäsentä. Yksittäisistä kaupungeista ja alueista jäsentilastoissa erottuu myös Lahti, jossa vuoden päättyessä asui 1004 jäsentä. Hämeenlinnassa ja Järvenpäässä jäsenmäärä oli kummassakin reilu puoli tuhatta. Seurakuntamme koko jäsenmäärästä ulkomailla asuvia on 1137 jäsentä.
Äidinkielitilastot osoittavat, että seurakunta on todella monikulttuurinen ja monikansallinen. Seurakunnassa puhutaan yli 70 eri kieltä. Suurin osa seurakuntamme jäsenistä, lähes 74 % puhuu äidinkielenään suomea. Suurimman vähemmistökieliryhmän muodostavat venäjänkieliset, joita on reilu 15 % seurakunnan jäsenistä (3318 jäsentä). Ukrainan kieltä äidinkielenään puhuu seurakunnassa 327 jäsentä, mikä on puolitoista prosenttia koko jäsenmäärästä. Ukraina nousi näin seurakunnan äidinkielitilastossa yhdeksi puhutuimmista vähemmistökielistä heti romanian, ruotsin ja venäjän jälkeen. Romaniaa puhuu äidinkielenään 1,9 % ja ruotsia lähes 3 % seurakuntamme jäsenistä.
Helsingin ortodoksisen seurakunnan kirkkoherra Markku Salminen iloitsee seurakunnan jäsenmäärän kasvamisesta:
”On ilahduttavaa, että seurakunnan jäsenmäärä kasvoi. Siitä kunnia Jumalalle! Toki kirkosta eronneiden määrä on aina huolestuttava. Jokaisen seurakuntamme työntekijän tulisi toimia niin, että kirkosta eronneiden määrä vähenisi. Meidän olisi hyvä keskittyä ortodoksiseen positiiviseen ihmiskuvaan ja perustehtäviimme: jumalanpalveluksiin, kirkollisiin toimituksiin ja sielunhoitoon sekä diakoniaan ja kasvatukseen.”
Lisätietoa:
Tutustu tilastoihin koko Suomen osalta:
