Joulupaasto on alkanut – näin meitä kutsutaan kulkemaan kohti Kristuksen syntymäjuhlaa

Herramme Jeesuksen Kristuksen syntymäjuhlaan valmistava joulupaasto alkaa 15. marraskuuta ja päättyy jouluaattona 24. joulukuuta.

Paastossa yhdistyvät niin hengellinen kuin ruumiillinenkin kilvoittelu. Ruokavalioon liittyvä paasto yhdistyy näin hengelliseen paastoamiseen. Hengellistä elämäänsä voi syventää lisäämällä rukousta, lukemalla Raamattua ja hengellistä kirjallisuutta sekä osallistumalla katumuksen sakramenttiin.Paaston fyysinen puoli merkitsee ruokavalion keventämistä eläinkunnan tuotteista luopumalla. Joulupaaston aikana pyritään siis välttämään niin liha- kuin maitotuotteitakin.

Joulupaasto kutsuu valmistautumaan Kristuksen syntymäjuhlaan vähentämällä kuluttamista samaan aikaan, kun yhteiskunnassamme eletään yleisesti pikkujoulujen ja joulujuhlien sesonkiaikaa. Näin Kirkko myös kutsuu vähentämään joulunaikaan kuuluvaa stressiä ja kiirettä ja arvottamaan, mikä todella on omassa elämässä tärkeää. Joulupaastoon kuuluukin olennaisena osana lähimmäistensä ja vähempiosaisten auttaminen. Tähän meitä kutsuu myös kirkon kansainvälinen diakonia ja lähetysjärjestö Filantropia vuosittaisella joulupaastokeräyksellään. Tänä vuonna joulupaastokeräyksen tuotoilla tuetaan ammatillisen koulutuksen ja vertaistuen avulla naisten arjen rakentamista Etiopiassa, Ugandassa ja Syyriassa. 

 

Paastotaan yhdessä – ruokapaasto kutsuu vähentämään ja keventämään

Joulupaasto on ruokasäännöiltään pitkien paastokausien joukossa kevyemmästä päästä ja esimerkiksi kalaruoat ovat yleensä sallittuja viikoittaisia paastopäiviä, keskiviikkoa ja perjantaita sekä jouluaattoa lukuunottamatta.

Ruokapaasto valmistelee meitä hengelliseen paastoon. Ruokaa keventämällä ja jättämällä pois eläinkunnan tuotteet, Kirkossamme on nähty, että myös mieli kevenee ja tukee näin rukouksen mielentilaa. Ruoan tulisi myös olla helposti valmisteltavaa ja edullista, jolloin säästettyä rahaa ja aikaa voi käyttää lähimmäistensä auttamiseen. Tähän kutsuu myös kirkkomme kansainvälisen diakonian ja lähetystyön järjestö Filantropia joulupaastokeräyskellään.

Ruokapaastoon voi saada tukea Paastotaan yhdessä- Facebook-ryhmässä, jossa jaetaan ruokapaastoon liittyviä kokemuksia ja reseptejä. Ryhmä on osana Suomen ortodoksisen kirkon Paastotaan yhdessä kampanjaa, joka akkipiispa Leon siunauksella käynnistyi uuden kirkkovuoden myötä syyskuun alussa.

Valtakunnallinen ortodoksinen lehti Aamun Koitto haastatteli Paastotaan yhdessä-ryhmän jäseniä ja keräsi näin ihmisten kokemuksia käytännön paastosta. Susanna Sompin kirjoittaman paastojutun voi lukea tästä: Paasto on iloa ja kilvoitusta, mutta vastuusen noudattamisesta kaatuu yhä usein naisen niskaan.

 

Hengellinen paasto – jumalanpalveluksia, katumusta ja rukousta

Kirkon opetuksen mukaan ruokapaasto ja hengellinen paasto nivoutuvat toisiinsa, tukevat toisiaan ja kuuluvat näin erottamattomasti yhteen. Pelkkä ruokapaasto ilman hengellistä kilvoitusta jää dieetiksi, ruokavalion muutokseksi.

Hengellisessä paastossa kulmakiven muodostaa katumus, joka on kuin sydämensä ja mielensä joulusiivousta. Ajan katumuksen sakramenttiin voi varata oman alueensa papilta tai päivystävältä papilta, joiden yhteystiedot löydät täältä.

Seurakunnan kaikkien alueiden pyhäkköjen jumalanpalvelukset löytyvät kootusti yhteisestä jumalanpalveluskalenterista. Lisäksi jumalanpalveluksien ajankohdat voi tarkistaa kunkin pyhäkön sivuilta.

 

Elämänsä joulusiivousta

Hengellinen ja ruumillinen joulusiivous merkitsee kilvoittelua. Paasto merkitsee turhasta luopumista ja näin tilan raivaamista Kristukselle.

Kuinka siis voisi paastota niin, että se valmistelee ottamaan vastaan joulun ilosanoman, etenkin jos perinteinen paasto ei syystä tai toisesta onnistu? Kirkon paastosäännöt eivät koske lapsia tai raskaana olevia. Myös terveydentila voi asettaa haasteita ruokapaaston noudattamiselle, jolloin kannattaa keskustella rippi-isänsä tai muun seurakuntamme papin kanssa siitä, kuinka parhaiten toteuttaa paastoa omassa elämässään. Joissakin perheissä saatetaan paaston aikana katsoa esimerkiksi vähemmän piirrettyjä, toisessa taas luovutaan herkuista ja karkkipäivistä. Kolmannelle paastoaminen voi olla luopumista paljon aikaa vievistä asioista, kuten sosiaalisesta mediasta, jotta aikaa jää enemmän hengellisien tekstien lukemiselle ja rukoukselle.

Paasto merkitsee luopumista jostakin, jotta voi olla tilaa ottaa jotakin uutta vastaan. Joulupaastossa teemme ikään kuin joulusiivousta kodin lisäksi meidän sydämessä ja mielessämme. Siivoamme sisimpämme kaikesta turhasta ja väärästäkin, jotta olemme valmiita ottamaan vastaan enkelin ilosanoman Kristuksen syntymästä.

 

Joulun ajan tapahtumat paastoa tukemaan

Joulupaaston aikaan seurakunnassa järjestetään monenlaisia Kristuksen syntymäjuhlaan valmistavia tapahtumia, kuten joulumyyjäisiä ja joulukonsertteja. Kaikki joulun ajan tapahtumat löytyvät seurakunnan sivuilla kootusti sivuilla: hos.fi/joulu

Mikäli sinulla on joulupaastoon ja sen viettämiseen liittyviä kysymyksiä, joihin toivot seurakuntamme tiedotuksen etsivän vastauksia, niin laitathan viestiä: tiedotus.helsinki@ort.fi.

Korjattu 15.11.: Uutisessa luki aiemmin virheellisesti, että kalaruoat olisivat sallittuja vain viikonloppuisin. Kalaruoat ovat kuitenkin sallittuja myös arkipäivinä lukuunottamatta keskiviikkoa ja perjantaita, jotka ovat muulloinkin paastopäiviä. 

Teksti: Vlada Wahlstén