Päivän sana 
Päivän pyhät 
Lampukka palamassa Kotikirkossa ehtoopalveluksessa joulun esijuhlan alkaessa. Kotikirkossa joulun jumalanpalvelus toimitetaan jouluyönä. Kuva: Vlada Wahlstén
Joulu tulee hiipimällä. Ensin alkaa paasto marraskuun puolivälissä. Siitä viikon päästä kuullaan palveluksissa juhlan ensimmäiset tekstit, kun Jumalansynnyttäjän temppeliin käymisen juhlana veisataan joulukanonia: Kristus syntyy, kiittäkää!
Pikku hiljaa joulun elementtejä ilmestyy muihinkin juhliin, esimerkiksi pyhän Andreaan päivän teksteihin 30. marraskuuta. Kun kalenterista pyörähtää joulukuun 12. päivä, kirkossa ei enää vihitä pareja avioliittoon. Taivasten valtakuntaa kuvaava ilojuhla ei sovi paaston aikaan.
Joulupaaston rakenne onkin toisenlainen kuin suuren paaston, joka käynnistyy kertarytinällä.
”Joulupaasto syvenee askel kerrallaan, kun valmistaudumme itse juhlaan. Esijuhla on valmistautumisen loppuhuipennus”, kertoo Itä-Suomen yliopistossa käytännöllistä teologiaa opettava isä Teemu Toivonen.
Emme juhli vain vauvaa muinaisuudesta vaan koko kosmoksen kohtaamista
Esijuhlan eri päivien tekstit ovat keskenään erilaisia, mutta ne suuntaavat ajatuksemme vanhan testamentin lupaukseen Messiaasta. Teksteissä näkyy nimenomaan valmistautumisen teema. Koko ajan korostuu, että tulossa on valtava tapahtuma, josta profeetat ovat ennustaneet monen sukupolven ajan.
Joulupaaston aikana on vietetty myös profeettojen muistopäiviä: Obadjaa, Nahumia, Habakukia, Sefanjaa, Hannaa, Haggaita, Danielia.
”Voidaan pohtia, onko ajankohta sattuma vai tarkoituksellinen. Kirkkokalenteri kun on muovautunut parin tuhannen vuoden aikana sellaiseksi kuin se on nyt. Profeetat joka tapauksessa ennustivat Jeesuksesta”, isä Teemu toteaa.
Hän korostaa tulossa olevan juhlan mittasuhteita, joita ihmisjärki ei oikein edes käsitä. Emme valmistaudu juhlimaan vain vauvaa muinaisuudesta vaan koko kosmoksen kohtaamista: Jumalallinen yhdistyy luodun kanssa. Neitsyt Maria oli ihminen, joka otti kohtuunsa Jumalan, ja nyt Hän syntyy. Kirjoitukset ovat muuttuneet todeksi.
”Kristinusko ei ole kirjallisten lähteiden uskonto vaan lihaksi tulleen Sanan ja ihmisten kohtaamisen uskonto. Kirkko on yhtä kuin Kristuksen ruumis. Emme ole tekstien varassa vaan kohtaamme toinen toisemme ja Jumalan”, isä Teemu sanoo.
Kosmoksen suurimmista syntymäpäiväjuhlista ei myöskään suljeta ketään pois. Ovet ovat avoinna aivan jokaiselle.
”Jumalan Pojan lihaksi tuleminen on tarkoitettu kaikille kansoille. Sitä ei rajata jollekin ihmisryhmälle vaan se kuuluu kaikille. Tämä on viesti, jonka kuulee esijuhlan ja joulun jumalanpalveluksissa.”
Hanna Lehto-Isokoski
________________________________
Esijuhlan kolmen ensimmäisen päivän tropari:
Valmistaudu, Betlehem, avaudu kaikille, Eeden, iloitse, Efrata, / sillä elämän puu on versonut luolassa Neitseestä. / Hänen povensa on hengellinen paratiisi / ja siinä jumalallinen puutarha, /josta syöden emme kuole Adamin lailla, / vaan tulemme elämään. // Kristus syntyy jälleenkorottaakseen muinoin lankeemuksessa turmeltuneen kuvan.
Esijuhlan jumalanpalveluksiin voi osallistua seurakuntamme pyhäköissä.
Teksti on julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 2023.
