Käytännön asioita

Sovi kasteesta papin kanssa.

Kastetoimitukseen tarvitset valkoisen kastemekon, pyyhkeen, ristin ja ikonin.

Ortodoksisen tradition mukaan lapselle annetaan yksi jonkun kirkkomme kunnioittaman pyhän ihmisen nimi.

Vähintään yhden kummeista tulee olla ortodoksi.

Lapsi on kasteen myötä täysivaltainen kirkon jäsen ja oikeutettu kaikkiin kirkon pyhiin toimituksiin ehtoollisesta alkaen.

Ortodoksisessa kirkossa kastetoimituksesta puhuttaessa tarkoitetaan kasteen ja mirhavoitelun sakramentit yhdistävää toimitusta. Voitelu toimitetaan erikseen silloin, kun kertaalleen muualla kastettu liittyy myöhemmällä iällä ortodoksiseen kirkkoon.

Lapsen syntymään liittyviä toimituksia ovat rukoukset lapsivuoteessa olevan äidin puolesta, nimenantorukoukset kahdeksantena päivänä syntymästä ja kirkottaminen neljäntenäkymmenentenä päivänä syntymästä.

Kirkottaminen toimitetaan nykyään usein vasta kasteen jälkeen, jotta uusi kirkon jäsen pääsee ehtoolliselle pian kasteensa jälkeen.

Lapsi kastetaan pääsääntöisesti noin kahden kuukauden iässä. Kastetta varten tarvitaan vähintään yksi kummi, joka on ortodoksisen kirkon jäsen. Muut mahdolliset kummit voivat olla myös jonkin toisen kristillisen kirkon jäseniä. Tarvittaessa pappi voi auttaa kummin etsimisessä. Parasta onkin ottaa yhteyttä pappiin pian lapsen syntymän jälkeen.

Päivystävä pappi

Kastetoimituksesta

Kastetta edeltää nimen antaminen. Kastettava lapsi riisutaan ja kummi tuo lapsen pyyhkeeseen suojattuna kasteen toimittavan papin luokse. Nimenantorukouksen jälkeen ortodoksinen kummi lukee uskontunnustuksen lapsen puolesta uskon vakuuden merkiksi.

Varsinainen kastetoimitus alkaa veden pyhittämisellä. Lapsikaste tapahtuu kolmesti veteen upottamalla Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Veteen upottaminen on kastettavan osallistumista Kristuksen kuolemaan ja vedestä nouseminen Hänen ylösnousemiseen.

Kasteen jälkeen kastettu puetaan uuden elämän merkiksi puhtaan valkoiseen pukuun. Tämän jälkeen siirrytään toisen pyhän mysteerion, mirhalla voitelun, toimittamiseen.

Mirhavoitelu

Voitelu mirhaöljyllä tapahtuu välittömästi kasteen jälkeen. Pappi voitelee mirhalla ristinmerkin kastetun otsaan, silmiin, sieraimiin, suuhun, molempiin korviin, rintaan, käsiin ja jalkoihin.

Mirhavoide on Pyhän Hengen lahjan sinetti, jonka kautta Pyhä Henki tulee osaksi vastakastetun kristityn elämää, aivan kuten Hän laskeutui Kristuksen apostoleihin helluntaijuhlana (Ap.t. 2: 1 – 11). Raamatunlukukappaleiden (Room. 6:3-11 ja Matt.28:16-20) edellä kastettu kummeineen kiertää kasteastian kolmesti iankaikkisen sitoutumisen merkiksi.

Kasteen merkitys

Suomessa lähes kaikki kasteet toimitetaan pienille lapsille, joiden vanhemmat haluavat antaa lapselleen lahjaksi osallisuuden iankaikkisesta elämästä. Kaste on kirkon jäseneksi tulemisen pyhä mysteerio. Kasteeseen liittyy aina myös opetus kristillisen elämän perusasioista. Jo Raamatun lehdiltä voimme lukea, miten kokonaisia perhekuntia, siis myös lapsia, kastettiin kristityiksi (Ap.t. 16:14 – 15)  Jumalan tunteminen ei toisin sanoen ole ainoastaan järjellä ymmärrettävä asia, ja siksi jo varhain kaste määriteltiin kuuluvaksi myös pienille lapsille. Heidän vanhempansa ja kumminsa näin ollen sitoutuivat järjestämään lapsille opetusta näiden kasvaessa. Edelleenkin seurakunta on vanhempien ja kummien apuna ja tukena tässä tärkeässä kasvatustehtävässä.