Ortodoksinen kirkko viettää profeetta Elian juhlaa 20. heinäkuuta. Tätä päivää kutsutaan myös Iljan praasniekaksi. Profeetta Elia on ollut kautta aikojen yksi kirkkomme rakastetuimmista ja läheisimmistä profeetoista. Siitä kertoo myös lukuisten profeetta Elian muistolle omistettujen kirkkojen määrä. Toki tähän vaikuttaa myös itse Elian kertomus ja lukuisat ihmeet, joita Elia teki.
Vaikka Eliaa kutsutaankin kirkkomme perinteessä profeetaksi, ei hänen nimeään kantavaa kirjaa Raamatusta löydy. Profeetta Elian tarinaa kerrotaan 1. kuningasten kirjan 17. luvusta alkaen aina 2. kuningasten kirjan toisessa luvussa tapahtuvaan Elian taivaaseenottamiseen tulisissa vaunuissa.
Kuten vanhan testamentin profeetat, myös Elia toimi Jumalan ilmoituksen välittäjänä ja siten Jumalan sanan maanpäällisenä edustajana. Vanhan liiton profeetan tehtävä olikin olla kuninkaan vastavoima ja kertoa suoraan se, minkä Jumala oli kulloinkin antanut sanottavaksi tai tehtäväksi. Tämän johdosta profeetat olivat kunnioitettuja ja usein myös pelättyjä henkilöitä valtaapitävien keskuudessa. Profeetta Eliallekin tuli useaan otteeseen Herran sana, joka kehotti häntä puhumaan sekä toimimaan sen mukaan.
Kuninkaiden ja muiden valtaapitävien toiminta perustui itsekkyyteen, arvailuihin ja ennustusten kuulemiseen. Sen sijaan profeetta oli sanoissaan ja teoissaan väkevä ja voimakas, koska Jumala toimi suoraan hänen kauttaan johtaen siten kansaansa. Elian ja kuningas Ahabin välinen keskustelu lienee yksi parhaista esimerkeistä siitä, kuinka kuninkaan ymmärrys ja käsitys kansan ongelmista erosi täysin Jumalan suunnitelmasta. Tämän Jumala profeetta Elian kautta toi julki: ’Profeetan nähdessään Ahab kysyi häneltä: »Siinäkö sinä nyt olet, sinä, joka olet saattanut Israelin kurjuuteen?» Elia vastasi hänelle: »En minä tuo kurjuutta Israeliin. Sitä tuotte sinä ja isäsi suku, kun olette lyöneet laimin Herran käskyt ja kun sinä olet kääntynyt Baalin palvelijaksi.’ (1. Kun 18:17-18) Tästä samasta kertoo myös Sarpatin leskivaimon tunnustus Elialle: ’»Nyt minä tiedän, että sinä olet Jumalan mies. Se, mitä sinä puhut, on todella Herran sanaa.»’ (1. Kun 17:24).
Profeettojen ja maallista valtaa pitävien ristiriita onkin eräs koko vanhan testamentin läpi kantava teema. Profeetta Elian kertomuksessa tämä piirre on jatkuvasti esillä ja se näkyy nimenomaan profeetan ja kuningas Ahabin välisessä voimainkoetuksessa. Ensin profeetta Elia nöyryytti ja lopulta miekalla surmasi Baalin profeetat, jotka edustivat Ahabin korruptoitunutta valtaa. Näin Elia osoitti, että Israelin Jumalalla on yksin valta taivaissa ja maan päällä. Ellei kuningas tähän mukaudu, hänet poistetaan ja uusi kuningas asetetaan hänen tilalleen. Lopulta Ahab, joka osoittautui yhdeksi pahimmista Israelin kuninkaista, tajusi tämän ja nöyrtyi Herran edessä. Katumuksestaan huolimatta Ahab joutui kokemaan kivuliaan kuoleman, toisin kuin Elia, jonka Herra otti suoraan taivaaseen.
Jokainen vanhan testamentin profeetta on myös meille nykypäivän kristityille esikuva Jumalan tahtoon alistumisesta ja sen noudattamisesta. Profeetta Elian kertomus opettaa meille, miten vaikeuksienkin keskellä Jumalan apuun luottava ihminen selviää onnettomuuksista eikä edes kuolema koidu hänelle lopulliseksi turmioksi. Elian ja Jumalan välisessä yhteydessä oli myös jotain aivan erityistä. Jumala kuuli Elian rukouksen ja palautti leskivaimon poikaan hengen ja tämä virkosi jälleen eloon. Pyhän profeetta Elian rukouksiin turvaten voimme mekin pyytää Jumalalta syntiemme anteeksiantoa.
Pastori Teo Merras
Seurakunnan Lapinlahden hautausmaan profeetta Elialle omistetun kirkon 60-vuotisjuhlapraasniekkaa vietetään perjantaina 20. heinäkuuta. Tutustu praasniekan ohjelmaan