Päivän sana 
Päivän pyhät 
Vuosittain 25. maaliskuuta vietetään Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian ilmestysjuhlaa.Muistamme, kuinka arkkienkeloi Gabriel ilmestyi ja kertoi Neitsyt Marialle, että hänestä tulee Herramme Jeesuksen Kristuksen äiti, Jumalansynnyttäjä. Yhdeksän kuukautta ennen joulua vietettävää suurta juhlaa kutsutaan myös ilosanoman juhlaksi.
Näin rovasti Heikki Huttunen kirjoittaa juhlan sanomasta:
”Kevät, maaliskuu ja tämä päivä saavat suuren merkityksen siinä, kuinka pyhä traditio tulkitsee aikakausia ja ajankohtia. Ei ole sattumaa, että ratkaisevat asiat tapahtuvat keväällä.
Juuri 25.3. maailman luominen tuli valmiiksi. Samoihin aikoihin tapahtui Vanhan testamentin pääsiäinen, vapautuminen Egyptin orjuudesta ja Punaisen meren ihmeellinen ylittäminen. Se oli esikuva meidän Herramme ylösnousemukselle, joka sekin tapahtui kevätpäivän tasauksen jälkeen. Ja tänään 25.3. vietämme Jumalansynnyttäjän ilosanoman juhlaa, joka on juhlatekstin (troparin) mukaan ”pelastuksemme alku ja iankaikkisuudesta kätketyn salaisuuden ilmoitus”.
Juhlan ainutlaatuisuutta korostaa se, että tänä vuonna juhla sattuu suuren paaston arkipäiväksi. Juhla ei katkaise suurta paastoa, ei unohda mitä aikaa kirkko elää. Jumalansynnyttäjän ilosanoma tulee paaston sisälle. (…)
Se korostaa Jumalansynnyttäjän ilosanoman juhlan ensimmäistä ulottuvuutta: enkeli tulee sisälle Neitseen kotiin. Jumalan sanansaattaja tuo ilosanoman sinne, missä ihminen on, siihen todellisuuteen, jossa elämme. Jumala ei kutsu meitä ulos omasta elämästämme, toiseen ulottuvuuteen tai mielikuvituksen tasolle. Ilosanoma tulee sisälle, meidän luoksemme, meille asti.
Juhlan toinen tärkeä ulottuvuus on enkelin sanoma Neitseelle. Enkelin ensimmäinen sana on ”iloitse”. Se ei ole ”pelkää” tai ”kuuntele” eikä ”tottele”. Neitsyt Maria on vilpitön ja puhdas. Hän on valmis kuulemaan Jumalan tahdon ja luottamaan siihen. Taivaan Jumala näki, että nuori tyttö Nasaretista on valmis ottamaan vastaan sanoman Jumalan tarjoamasta pelastuksesta – ja vapaasta tahdostaan vastaamaan siihen.
Juhlan kolmas olennainen ulottuvuus on Neitseen vastaus enkelin tuomaan viestiin. Hän vastaa käskysanalla: ”Tapahtukoon”. Tämä käsky on sama, minkä Jumala sanoi, kun hän kaiken alussa loi maailmat. Nyt alkaa uusi luominen, kun Jumala tahtoo pelastaa langenneen ihmiskunnan. Pojassaan Hän tulee sisälle luomakuntaansa, ja samastuu luomansa ihmisen elämään ja kuolemaan. Tämä voi tapahtua vain ihmisen myötävaikutuksella. Nasaretin tuntemattoman nuoren naisen käskysana tekee Jumalan pelastusteot mahdollisiksi. Ihmisen vapaa tahto yhtyy Jumalan tahtoon. Tämä on paradoksaalinen ja epätasainen dialogi Luojan ja luodun välillä. Tämä kysymys ja vastaus on uskomme ytimessä.
Jumalan viesti ja aloite tulevat myös sisälle meidän elämäämme. Myös meille enkeli huudahtaa: Iloitse! Neitseen käskysana johti Jumalan lihaksitulemiseen ja Kristuksen pelastustekoihin – ristille ja ylösnousemukseen. Puhtain Neitsyt vastasi meidänkin puolestamme, ja siksi meilläkin on vapaus lähteä mukaan pelastuksen tielle, ilon ja elämän dialogiin.
Niin kuin paaston illan hämäryyteen ja katumuksen tunnelmaan tulee juhla sisälle ja valaisee sen. Koko suuri ja pyhä paasto on valmistautumista Herran pääsiäiseen. Se on pääsiäisen odotusta.
Olemmeko valmiit vastaamaan enkelin viestiin? Otammeko ilosanoman vastaan? Voimmeko yhtyä pyhän Neitseen uskoon ja luottamukseen: ”Minä olen Herran palvelijatar. Tapahtukoon minulle niin kuin sanoit”.
Rovasti Heikki Huttunen,
Teksti perustuu Pyhän Kolminaisuuden kirkossa 25.3.2025 pidettyyn opetuspuheeseen.
Lämpimästi tervetuloa kirkkoon yhteisiin jumalanpalveluksiin! Tarkista päivän jumalanpalvelukset seurakuntamme sivuilla jumlanpalveluskalenterista. Hyvää ilosanoman juhlaa!
