Jumalansynnyttäjän syntymä on toivon juhla, jota tarvitsemme erityisesti nyt pandemian aikana

”Tämä päivä on koko maailman ilon alku. Tänään puhaltavat pelastusta enteilevät tuulet.”

Syksyn tullessa päivät lyhenevät ja illat pimenevät. Kesä on takana, vain muistona. Itse kukin valmistautuu henkisesti Suomen pitkään ja pimeään talveen. Kirkolliselta kannalta  Jumalansynnyttäjän syntymän juhlan veisuissa liikutaan keväisissä, jopa kesäisissä tunnelmissa. Juhlan veisun sanoin pelastusta enteilevät lämpimät tuulet puhaltavat, Jumalasta erossa olemisen synkkä talvi alkaa pikku hiljaa loppua. Kohta koittaa lämmin, uuden elämän kevät.

Jumalansynnyttäjä, Bogoroditsa, Neitsyt Maria, Jumalan äiti, Toivottomien toivo, Myrskyn yllättämien satama, kerubeja kunnioitettavampi ja serafeja verrattomasti jalompi Maria…rakkaalla lapsella on monta nimeä. Hänen syntymästään käynnistyy pelastushistoriallinen ”loppusuora”: tapahtumat, jotka johtavat Kristuksen syntymän kautta Golgatalle ja lopulta tyhjän haudan ihmeen äärelle pääsiäsiaamuna.

Jumalansynnyttäjä syntyy pienenä avuttomana lapsukaisena. Pahan voimat pyörittelevät päitään. Tässäkö on se, jonka kautta tulee meille tuomio? Ja näin heitä viedään kuin litran mittaa, jälleen kerran. Taas ja taaskin tulee todistettua se, kuinka Jumala rakkaudessaan toimii: hyvät asiat alkavat pienestä. Vähäpätöisestä tulee suurta, köyhät ja pienet nostetaan esille ja mahtavat hätistellään takariviin. Pelastus ihmisille tulee tavalla, joita emme tulisi ajatelleeksikaan: Jumalan Äiti syntyy syrjäisessä Välimeren pohjukan maassa, ja itse Jumala samoilla seuduilla, vieläpä eläinten karjasuojassa.

Pienen Maria -vauvan syntymä jäi huomiotta maailman mahtavilta. Hänen lähipiirinsä toki riemuitsi: jo iäkkäät Joakim ja Anna saivat kauan toivomansa lapsen. Jumala oli kuullut heidän rukouksensa. Maria ei kuitenkaan jäänyt tuntemattomaksi: Jumalan Äidin nimi on tunnettu koko maailmassa, hänen lukemattomat ikoninsa kaunistavat kirkkoja ympäri koko maailmaa. Valtava joukko Jumalansynnyttäjän ikonien edessä rukoilleita on saanut avun, Jumalansynnyttäjä on heittänyt suojaavan viittansa koko maailman ympärille.

Jumalan Äitinä Marialla erityinen asema esirukoilijana poikansa, Kristuksen edessä. Kukapa poika ei tottelisi silloin kun hänen äitinsä kauniisti, tai topakasti, pyytää? Tästä syystä me voimme rohkein mielin ja toiveikkaina pyytää Jumalan äidin esirukouksia.

Jumalansynnyttäjän syntymän juhla on toivon juhla. Erityisesti toivo tulee tarpeeseen nyt, kulunut vuosi pandemian myötä ei varsinaisesti ole ollut mikään riemun vuosi. Välillä on myös voinut tuntua siltä, että toivo on suorastaan kadonnut.  Tämän kaiken keskellä kirkkovuoden ensimmäinen suuri juhla tarjoaa meille toivoa. Kävipä meille mitä tahansa, Jumala on luvannut että, meidän käy hyvin ja tarinamme loppu on onnellinen. Meitä muistutetaan myös siitä, että meidän totinen toivomme, Kristus on syntymässä maailmaan.

”Sinun syntymäsi, Jumalansynnyttäjä Neitsyt, oli ilosanoma koko maailmalle, sillä sinusta koitti vanhurskauden Aurinko – Kristus, meidän Jumalamme, joka tehtyään tyhjäksi kirouksen tuotti siunauksen ja poistettuaan kuoleman antoi meille iankaikkisen elämän.”  (Juhlan tropari)

Jaso Pössi

Pappi ja seurakunnan kasvatustyöntekijä

Pössi vihittiin seurakuntamme papiksi tämän vuoden heinäkuussa.