Karjalan valistajien juhla kutsuu kiittämään ja muistamaan niitä, ketkä toivat ortodoksisen uskon tänne pohjoiseen

Lauantaina 2.11. Suomessa vietetään kahta kirkollista pyhäpäivää. Ortodoksinen kirkko viettää Karjalan valistajien yhteistä juhlaa ja evankelis-luterilainen kirkko pyhäinpäivää.

Kuten Suomen ortodoksisen kirkon sivuilla kerrotaan, juhlien osuminen samalle päivälle ei ole sattumaa. ”Karjalan valistajien yhteisen juhlan vietto alkoi Suomessa vuonna 1957 Suomen ortodoksisen kirkon piispainkokouksen tekemän päätöksen myötä.

Karjalan valistajien juhlan perustamiseen vaikutti olennaisesti Suomen evankelis-luterilaisen kirkon vuonna 1955 tekemä päätös yhdistää ”kaikkien pyhien päivän” ja ”kaikkien uskovien vainajien” muistopäivät 31. lokakuuta – 6. marraskuuta väliselle ajalle osuvana lauantaina vietettäväksi pyhäinpäiväksi.

Piispainkokouksen päätös aloittaa Karjalan valistajien muiston viettäminen pyhäinpäivänä oli tärkeä viesti ympäröivälle yhteiskunnalle. Näin kirkko osoittaa kunnioittavansa paikallisia pyhiä ihmisiä.”

Karjalan valistajiksi kutsutaan pyhiä, joiden toiminnan ansiosta ortodoksinen usko levisi Karjalaan ja sen lähialueille. He toimivat nykyisessä Venäjän Karjalassa, Lapissa, Inkerissä, Vepsässä ja Äänisjoen ja Vienanjoen alajuoksulla. Monet Karjalan valistajista lähtivät alun perin erämaahan kilvoittelemaan yksinäisyydessä. Tieto heidän kilvoituksestaan kuitenkin levisi, he saivat seuraajia, ja näin monet luostarit saivat alkunsa.

Karjalan valistajia tiedetään nimeltä noin 70. Suomessa heistä tunnetaan parhaiten jumalanpalveluksissakin säännöllisesti muistettavat pyhät Sergei ja Herman Valamolaiset, ArseniKonevitsalainen, Aleksanteri Syväriläinen ja Trifon Petsamolainen.  Naispyhistä esille voidaan nostaa Maria Aunukselainen ja Paraskeva Priminiläinen. Karjalan valistajilla on myös omat erilliset muistopäivänsä. Esimerkiksi pyhittäjäisien Sergei ja Herman Valamolaisten muistopäivää vietetään 28.6.. ja pyhän Aleksanteri Syväriläisen juhlaa 30.8.

Karjalan valistajien juhlan merkityksen ja sanoman voi nähdä tiivistyvän juhlana veisattavassa troparissa:

”Sinun pelastavaisen kylvösi ihmeellisinä hedelminä, Karjalan maa esiintuo Sinulle, oi Herra, pyhittäjäisämme, jotka ovat sen valistaneet. Heidän esirukouksiensa tähden suo Kirkolle ja isänmaallemme rauha, oi ylen armollinen ja ihmisiä rakastava!” (Pyhien Karjalan valistajien tropari, 8. sävelmä)

Temppelijuhla Hyvinkäällä ja Lohjalla

Suomessa on lukuisia Karjalan valistajille pyhitettyjä pyhäkköjä. Helsingin ortodoksisessa seurakunnassamme on kaksi Karjalan valistajille pyhitettyä kirkkoa: Hyvinkään kirkko ja Lohjan kirkko.

Hyvinkäälla Karjalan valistajien kirkossa (Tsasounakuja 1) juhla alkaa aattona 1.11. kello 17.30 toimitettavalla vigilialla ja jatkuu lauantaina 2.11. kello 9.30 vedenpyhityksellä ja liturgialla. Jumalanpalveluksien jälkeen on juhlavat kirkkokahvit.

Lohjan Karjalan valistajien kirkolla (Nahkurinkatu 4) juhla alkaa aattona kello 18 vigilialla, jonka jälkeen nautitaan yhteinen iltatee kirkolla. Lauantaina 2.11. kello 9 alkaen toimitetaan vedenpyhitys ja liturgia. Palvelusten jälkeen siirrytään pyhän Laurin kirkolle, jossa litania ja seppelten lasku Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkillä ja käynti unohdettujen lohjalaisten muistomerkillä. Siitä siirrytään evankelisluterilaisen seurakunnan talolle evankelisluterilaisen seurakunnan ja Lohjan Karjala-seuran sekä pyhökkömme yhteiseen juhlaan.

Lämpimästi tervetuloa mukaan juhlaan!

Karjalan valistajien juhlaa vietetään lisäksi kaikilla toiminta-alueillamme. 

Tarkista kaikkien jumalanpalveluksien tiedot sivuillamme olevasta kalenterista: Jumalanpalvelukset 

Myös Ruotsin suomalaisen ortodoksisen seurakunnan pyhäkkö (Bellmansgatan 13, Tukholma) on pyhitetty paitsi Pyhälle Nikolaokselle, myös Karjalan valistajille. Helsingin ja koko Suomen arkkipiispa Leo on perinteisesti vieraillut suomalaisessa seurakunnassa Karjalan valistajien juhlan aikaan – niin myös tänä vuonna. Arkkipiispa Leon seurueessa on mukana seurakuntamme kirkkoherra Markku Salminen sekä seurakuntamme ruotsinkielinen Miriam-kuoro.

 

Edesmenneiden muistaminen

Ortodoksisessa perinteessä vainajia muistetaan jokaisena lauantaina ja tämän lisäksi neljänä yleisenä vainajien muistopäivänä sekä jokaisen liturgian yhteydessä. Vaikka Karjalan valistajien juhlana vainajien muistelu jää taka-alalle, voi edesmenneitä muistaa rukouksin pyhäköissämme kaikkina päivinä.

Helsingissä hautausmaan kirkossa toimitetaan perjantaina 1.11. kello 17 yleinen panihida, jossa muistetaan kaikkia edesmenneitä. Lauantaina 2.11. kirkossa toimitetaan kello 8:30 vedenpyhitys ja liturgia. Hautausmaan portit ovat avoinna kello  8–20, jolloin on mahdollista tulla muistamaan edesmenneitä ja sytyttää kynttilän omaisen haudalla. Hautausmaalla on myös rukoileva patsas, jonka juurella voi muistaa myös kaikkia niitä edesmenneitä, ketkä ovat haudattuina muualle. Hautausmaan kirkon sivuilla tarkemmat yhteystiedot ja jumalanpalveluksien ajankohdat.

Hyvää juhlaa!