Pyhäinpäivänä Kirkossamme vietetään Karjalan valistajien juhlaa – praasniekka Hyvinkäällä ja Lohjalla

Karjalan valistajien ja pyhittäjäisien yhteistä muistopäivää vietetään Suomen ortodoksisessa kirkossa lokakuun 31. ja marraskuun 6. päivän välisenä lauantaina.  Käytännössä juhlaa vietetään aina Suomen evankelisluterilaisen kirkon kalenterin mukaisena pyhäinpäivänä. Tänä vuonna juhlaa vietetään 4.11.

Karjalan valistajiksi kutsutaan pyhiä, joiden toiminnan ansiosta ortodoksinen usko levisi Karjalaan ja sen lähialueille. Monet Karjalan valistajista lähtivät alun perin erämaahan kilvoittelemaan yksinäisyydessä. Tieto heidän kilvoituksestaan kuitenkin levisi, he saivat seuraajia, ja näin monet luostarit saivat alkunsa.

Karjalan valistajia tiedetään nimeltä noin 70. Suomessa heistä tunnetaan parhaiten jumalanpalveluksissakin säännöllisesti muistettavat pyhät Sergei ja Herman Valamolaiset, Arseni Konevitsalainen, Aleksanteri Syväriläinen ja Trifon Petsamolainen.  Naispyhistä esille voidaan nostaa Maria Aunukselainen ja Paraskeva Priminiläinen. Karjalan valistajilla on myös omat erilliset muistopäivänsä. Esimerkiksi pyhittäjäisien Sergei ja Herman Valamolaisten muistopäivää vietetään 28.6.. ja pyhän Aleksanteri Syväriläisen juhlaa 30.8.

Karjalan valistajien juhlan merkityksen ja sanoman voi nähdä tiivistyvän juhlana veisattavassa troparissa:

”Sinun pelastavaisen kylvösi ihmeellisinä hedelminä, Karjalan maa esiintuo Sinulle, oi Herra, pyhittäjäisämme, jotka ovat sen valistaneet. Heidän esirukouksiensa tähden suo Kirkolle ja isänmaallemme rauha, oi ylen armollinen ja ihmisiä rakastava!” (Pyhien Karjalan valistajien tropari, 8. sävelmä)

Suomen ortodoksien erityinen pyhä

Karjalan Valistajien juhla yhdistää vahvasti ortodokseja Suomessa. Monien ortodoksien ja näin myös pyhäkköjen juuret ovat Karjalassa. Esimerkiksi seurakuntamme Järvenpään kirkon historiikista ”Hän antaa pyhyyttään kaikille” voi lukea, kuinka alueen ortodoksien ja kirkon juuret ulottuvat Karjalan Terijoelle. Seurakuntamme alidiakoni ja tutkija Timo Lehtosen kokoama mittava teos Karjalan kadonneista kirkoista ja tsasounista tuo myös hyvin selkeästi esille, kuinka vahvasti Karjalan alue onkaan ollut ortodoksien asuttama.

Temppelijuhla Hyvinkäällä ja Lohjalla

Seurakunnan alueella on kaksi Karjalan valistajien juhlalle pyhitettyä kirkkoa; Temppelijuhlaa vietetään Hyvinkäällä ja Lohjalla.

Karjalan valistajien kirkolla Hyvinkäällä juhla alkaa aattona 3.11. kello 17 toimitettavalla vigilialla. Lauantaina 4.11. toimitetaan kello 9:30 alkaen vedenpyhitys ja liturgia. Jumalanpalveluksen jälkeen on yhteinen juhla. Hyvinkään kirkon sivuilla löydät pyhäkön yhteystiedot ja tarkemman jumalanpalvelusohjelman.

Lohjalla Karjalan valistajien kirkolla vietetään tänä vuonna 55-vuotisjuhlaa. Temppelijuhla alkaa aattona 3.11. kello 18 ehtoopalveluksella. Lauantaina 4.11. kello 9 toimitetaan vedenpyhitys ja liturgia. Juhlan jumalanpalvelukset toimittaa korkeasti siunattu Haminan piispa Sergei yhdessä alueen pappi Kalevi Kasalan ja seurakuntamme papiston kanssa. Liturgian jälkeen siirrytään yhdessä pyhän Laurin kirkon takana olevalle Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkille, jonka edustalla kello 11:30 toimitetaan litania Karjalaan jääneiden vainajien puolesta ja lasketaan seppeleet. Tämän jälkeen siirrytään yhteiselle juhlalounaalle. Yhteystiedot ja lisätietoa Lohjan kirkon sivuilla.

Myös Myllypuoron pyhälle Aleksanteri Syväriläiselle pyhitetty kappeli sekä Tapiolassa pyhittäjä Herman Alaksalaisen kirkko viettävät erityistä juhlaa, sillä niiden nimikkopyhät kuuluvat myös Karjalan valistajiin. Herman Alaskalainen oli Valamon munkki ennen lähetysmatkaansa Alaskaan.

Myllypuron kappelissa toimitetaan perjantaina 3.11. kello 17:30 vigilia ja lauantaina 4.11. kello 9 liturgia.

Seurakuntamme kaikilla toiminta-alueilla toimitetaan Karjalan valistajien juhlana liturgia. Tarkat jumalanpalveluksien ajankohdat löytyvät jumalanpalveluskalenterista.

Pyhäinpäivä – rukousta edesmenneiden puolesta

Karjalan valistajien juhla osuu samalla päivälle erityisesti evankelisluterilaisessa kirkossa vietettävään pyhäinpäivään, jolloin muistetaan kaikkia edesmenneitä. Ortodoksisessa perinteessä vainajia muistetaan jokaisena lauantaina ja tämän lisäksi neljänä yleisenä vainajien muistopäivänä. Pyhäinpäivän vainajien ja kaikkien pyhien muistaminen sopii näin hyvin myös Karjalan valistajien päivään.

Helsingissä hautausmaan kirkossa toimitetaan pyhäinpäivän aattona 3.11. kello 17 yleinen panihida, jossa muistetaan kaikkia edesmenneitä. Pyhäinpäivänä 4.11. kirkossa toimitetaan kello 8:30 vedenpyhitys ja liturgia. Hautausmaan portit ovat avoinna kello  7–20, jolloin on mahdollista tulla muistamaan edesmenneitä ja sytyttää kynttilän omaisen haudalla. Hautausmaalla on myös rukoileva patsas, jonka juurella voi muistaa myös kaikkia niitä edesmenneitä, ketkä ovat haudattuina muualle. Hautausmaan kirkon sivuilla tarkemmat yhteystiedot ja jumalanpalveluksien ajankohdat.

Uspenskin katedraalissa pääsee muistamaan edesmenneitä jumalanpalveluksien lisäksi myös konsertissa.  Illalla 4.11. vigilian sijaan katedraalissa toimitetaan kello 17 ehtoopalvelus ja kello 18 alkaa Kamarikuoro Krysostomoksen konsertti Panihida, vainajien muistopalvelus. Mikko Sidoroffin säveltämässä Panihidassa toisena solistina kuullaan seurakuntamme Uspenskin katedraalin kanttori-kuoronjohtaja ja oopperalaulaja Varvara Merras-Häyrynen. Konsertti myös radioidaan ja sen voi kuunnella Yle Radio 1 kanavan myöhäisillassa kello 22:15. Lisätietoa pyhäinpäivän Panihida konsertista.