Kirkkovuoden kohokohta – pääsiäisyön jumalanpalvelus kokoaa yhteen todistamaan Kristuksen ylösnousemusta

Pääsiäisyön jumalanpalvelus on koko kirkkovuoden tärkein jumalanpalvelus, jossa todistetaan palavat tuohukset käsissä Herramme Jeesuksen Kristuksen ylösnousemusta ja voittoa kuolemasta.Pääsiäisyön jumalanpalvelus eli pääsiäisen aamupalvelus ja liturgia kokoaa tuhannet yhteen seurakuntamme alueella viettämään Kristuksen ylösnousemusjuhlaa. Jumalanpalvelukseen kannattaa saapua ajoissa.

Pääsiäisyön monikielinen jumalanpalvelus

Pääsiäisyön jumalanpalvelus, jota kutsutaan myös kokoöiseksi jumalanpalvelukseksi jakautuu selkeästi muutamaan osaan – puoliyön jumalanpalveluksen odottavaan tunnelmaan, ristisaattoon, ja varsinaiseen pääsiäisyön liturgiaan.

Jumalanpalvelus alkaa puoliöisellä aamupalveluksella. Viittä vaille keskiyön Kristuksen ylösnousemuksen valo kajastaa. Diakoni tai pappi tuo kirkkosaliin valon palavassa tuohuksessa ja seurakuntalaiset jakavat ylösnousemuksen valoa toisilleen. Palavat tuohukset kädessä toimittava papisto, kuoro ja kirkkokansa lähtevät yhdessä ristisaattoon kirkon ympäri. Kirkko jää tyhjäksi, mikä kuvastaa Kristuksen tyhjää hautaa. Toimittava piispa tai pappi tulee ristisaatosta kirkon ovelle ja toteaa kirkon olevan tyhjä. ”Kristus nousi kuolleista!” huutaa toimittava pappi, ja tähän kirkkokansa vastaa ”Totisesti nousi!” Pääsiäistervehdys lausutaan yleensä lukuisilla eri kielillä. Voit katsoa muun muassa tästä, kuinka pääsiäistervehdykseen kuuluu vastata eri kielillä.

Tämän jälkeen siirrytään yhdessä kirkkoon ja alkaa varsinainen pääsiäisyön liturgia, johon kuuluvat riemulliset pääsiäisveisut, lukuisat ”Kristus nousi kuolleista” tervehdykset. Pääsiäisyönä luetaan Johanneksen evankeliumin alku. Evankeliumi luetaan perinteisesti useilla eri kielillä. Pääsiäisyön jumalanpalveluksen opetuspuheena on Johannes Krysostomoksen pääsiäissaarna,

Jumalanpalveluksessa toimittava pappi myös siunaa pääsiäisruokia vihmomalla ne pyhitetyllä vedellä. Kirkkoon voi tuoda siunattavaksi omia pääsiäisruokia, esimerkiksi värjättyjä pääsiäismunia tai kulitsaa. Ruokien siunaamista varten on yleensä pyhäkössä osoitettu oma pöytänsä.

Pääsiäisliturgian lopussa siunataan pyhitetyllä vedellä myös Artos-leipä. Tämän jälkeen leipää säilytetään koko kirkkaan viikon eli pääsiäisviikon ikonistaasin edessä olevalla analogilla kirkkaan viikon lauantaihin saakka. jolloin se leikataan palasiksi ja jaetaan palveluksen päätteeksi kirkkokansalle. Artoksen pala perinteisesti kuivatetaan kotona ja nautitaan vuoden varrella esimerkiksi mahdollisen sairauden aikana tai niinä aikoina, kun ei syystä tai toisesta pääse kirkkoon.

Perinteisesti jumalanpalveluksen päätteeksi jokainen osanottaja saa värjätyn pääsiäismunan.

Pääsiäisyön jumalanpalveluksen jälkeen nautitaan perinteisesti pääsiäisyön juhla-ateria. Suurimmassa osassa pyhäköistä järjestetään yhteinen pääsiäisyön ateria, johon jokainen voi osallistua mahdollisuuksiensa mukaan tuomalla jotakin yhteiseen pöytään. Asiasta kannattaa tiedustella oman alueensa pyhäköstä tai siitä pyhäköstä, jossa aikoo osallistua pääsiäisyön jumalanpalvelukseen.

Täällä toimitetaan pääsiäisyön jumalanpalvelus seurakuntamme alueella:

Pääsiäisyön jumalanpalvelus alkaa perinteisesti suurena lauantaina puolituntia ennen keskiyön.. Tänä vuonna palvelus alkaa 4.4. kello 23.30 kaikkiaan 16 seurakuntamme pyhäkössä sekä muutamassa seurakuntamme alueella toimivassa pyhäkössä.

Pyhäkköjen yhteystiedot löydät Kirkot-sivuillamme.