Päivän sana 
Päivän pyhät 
Uspenskin katedraalin alttarin sisäkatossa on kuvattuna Pyhä Henki kyyhkysen muodossa. Kyyhkynen symboloi myös rauhaa ja sovintoa. Olemme aloittaneet sovintosunnuntaihin johtavan viikon rauhanrukouksella Ukrainan puolesta. Suuren paaston edellä meitä kutsutaan tekemään sovinto lähimmäistemme ja myös luomakunnan kanssa. Kuva: Vladimir Sokratilin.
Kirkkovuoden tärkein aika on alkamassa. Lähestymme pääsiäiseen johtavan suuren paaston alkua. Laskiaissunnuntaina 2.3. vietämme kirkossamme sovintosunnuntaita, viimeinen suureen paastoon valmistavista sunnuntaista. Kirkkovuoden tärkeimpään juhlaan, pääsiäiseen johtava suuri paasto alkaa puhtaana maanantaina 3. maaliskuuta.
Sovintosunnuntain nimi tulee päivän evankeliumista (Matt. 6:14–21), joka luetaan aamulla pyhäköissämme liturgiassa, sekä Jeesuksen Kristuksen sanoista, jossa Hän kuvaa, miten toisillemme anteeksi antaminen saa myös taivaallisen Isän antamaan meille anteeksi:
”Jos te annatte toisille ihmisille anteeksi heidän rikkomuksensa, antaa myös taivaallinen Isänne teille anteeksi. Mutta jos te ette anna anteeksi toisille, ei Isännekään anna anteeksi teidän rikkomuksianne. ”Kun paastoatte, älkää olko synkän näköisiä niin kuin tekopyhät. He muuttavat muotonsa surkeaksi, jotta kaikki varmasti huomaisivat heidän paastoavan. Totisesti: he ovat jo palkkansa saaneet. Kun sinä paastoat, voitele hiuksesi ja pese kasvosi. Silloin sinun paastoasi eivät näe ihmiset, vaan Isäsi, joka on salassa. Isäsi, joka näkee myös sen, mikä on salassa, palkitsee sinut. ”Älkää kootko itsellenne aarteita maan päälle. Täällä tekevät koi ja ruoste tuhojaan ja varkaat murtautuvat sisään ja varastavat. Kootkaa itsellenne aarteita taivaaseen. Siellä ei koi eikä ruoste tee tuhojaan eivätkä varkaat murtaudu sisään ja varasta. Missä on aarteesi, siellä on myös sydämesi.”
Näin evankeliumi opettaa meille, kuinka sovinnon tekeminen toistemme kanssa on ehtona sovinnolle myös Jumalan kanssa.
Suuren paaston aloittaa ehtoopalvelus, jossa pyydämme toisiltamme anteeksi
Sovintosunnuntaina 2.3. toimitetaan ehtoopalvelus, jossa palvelukseen osallistujat pyytävät toisiltaan anteeksi. Jumalanpalvelusta on perinteisesti toimitettu illalla, mutta tänä vuonna useissa seurakuntamme pyhäköissä ehtoopalvelus toimitetaan joko heti sovintosunnuntain liturgian jälkeen tai iltapäivällä.
Ehtoopalveluksessa toimittava pappi kumartuu ja pyytää koko koolla olevalta seurakunnalta anteeksi. Tämän jälkeen hän pyytää seurakuntalaisia tekemään samoin. Jokainen seurakuntalainen pyytää vuorollaan toisilta anteeksi. Papilta voi pyytää anteeksi sanoen: ”Isä, anna minulle anteeksi”, johon pappi vastaa: ”Jumala antakoon meille anteeksi ja armahtakoon meitä.”. Kirkossa olevat voivat pyytää toisiltaan anteeksi sanoen: ”Anna minulle anteeksi”. Tähän toinen voi vastata: ”Jumala antaa anteeksi, anna sinäkin anteeksi minulle” tai pelkästään ”Anna sinäkin minulle anteeksi”. Tähän ensimmäinen kysyjä voi halutessaan vielä vastata: ”Jumala antaa meille anteeksi.”
Ehtoopalveluksessa suureen paastoon laskeutuminen tulee myös konkreettisella tavalla näkyväksi, kun kirkon tekstiilit vaihdetaan paaston värisiin eli violetteihin tekstiileihin. Myös pyhän Efraim Syyrialaisen paastorukous luetaan ja sen yhteydessä tehdään yhdessä maahankumarrukset.
Sovintosunnuntain ehtoopalvelus aloittaa suuren paaston. Tätä kerran vuodessa toimitettavaa jumalanpalvelusta on kutsuttu yhdeksi kirkkomme koskettavimmista ja kauneimmista jumalanpalveluksista.
Sovintosunnuntain liturgia ja ehtoopalvelus toimitetaan kaikilla seurakuntamme toiminta-alueilla ja tarkan ajankohdan voi tarkistaa jumalanpalveluskalenterista. Erityisesti ehtoopalveluksen ajankohta kannattaa tarkistaa, sillä palvelus toimitetaan eri aikaan eri pyhäköissämme.
Päivän tekstit ja pyhien elämänkerrat ovat luettavissa Suomen ortodoksisen kirkon sivuilla kirkkokalenterista.
Sovintosunnuntaihin kuuluvat myös koko perheen laskiaistapahtumat ja blinijuhlat. Tarkista ajankohdat tapahtumakalenterista.
Lämpimästi tervetuloa mukaan!
Kristuksen ylösnousemus on kirkkovuoden keskipiste ja vuoden tärkein juhla. Tänä vuonna kaikki ortodoksit ja kristityt viettävät pääsiäistä samaan aikaan, 20.4. lähtien aina 40 päivän ajan. Myös suuri paasto kestää 40 päivää ja alkaa sovintosunnuntain iltana 2.3. Varsinainen ensimmäistä paastopäivää kutsutaan puhtaaksi maanantaiksi.
