Kirkolliskokous tiukkana: talous ei kestä nykyisten kiinteistöjen ylläpitoa

Kirkolliskokous painottaa päätöksessään, että koko kirkon talous ei jatkossa kestä nykyisen kiinteistökannan ylläpitoa. Kuitenkaan paljon kohua nostattanut kiinteistötyöryhmän raportti ei mene toteutukseen sellaisenaan, mutta se tarjoaa pohjan asian työstämiselle jatkossa. Kirkolliskokous päätti, että jatkotyössä on otettava huomioon seuraavat seikat:

• Omistussuhde säilyy entisellään siten, että seurakunnalla on täysi päätäntävalta omistamiinsa kiinteistöihin. Seurakunnat velvoitetaan tekemään yhteistyötä kirkollishallituksen kanssa.
• Mikäli seurakunta päättää luopua kiinteistöistään, sakraali- ja muu arvoesineistö joko palautetaan omistajalleen tai omistajan kanssa on sovittava esineiden uudelleensijoittamisesta.
• Seurakunnalla pitää olla kriteerit, joiden pohjalta se itse arvioi rakennustensa käyttöarvon.  Kriteerit voivat perustua nyt esitetyn raportin kriteereihin, mutta niiden on oltava yhtenevät koko kirkossa. Lisäksi kiinteistöille on tehtävä luotettava kuntoarvio ja investointisuunnitelma.
• Museoviraston lausunto on velvoittava siltä osin kuin siinä on viitattu voimassaolevaan lainsäädäntöön. Lausunto vaikuttaa merkittävästi seurakunnan rakennuksia koskevaan päätöksentekoon. Seurakuntien on tehtävä tiiviisti yhteistyötä Museoviraston kanssa.
• Vuokratiloihin voidaan siirtyä, jos se on toiminnallisesti ja taloudellisesti perusteltua.

Kirkolliskokous suhtautuu myönteisesti kiinteistöpalveluiden keskittämiseen, esimerkiksi sellaisissa hankinnoissa, joissa suuren yksikön kilpailuttaminen tuottaa paremman tuloksen. Seurakuntien, joilla kirkollishallituksen arvion mukaan ei ole resursseja kiinteistöjensä asianmukaiseen hoitamiseen, edellytetään käyttävän keskitettyjä kiinteistöpalveluita.

Eri mieltä tuettavista kohteista

Kirkolliskokous ei ollut yhtä mieltä kiinteistöraportin kanssa niistä kiinteistöistä, joita tulisi raportin mukaan ylläpitää keskusrahastomaksujen turvin. Sen sijaan näillä varoilla ylläpidettävistä kiinteistöistä päätetään yhdessä seurakuntien kanssa.

Kuitenkin päätöksen perusteena on oltava kattava kiinteistöjen käyttö- ja kuntorekisteri, minkä lisäksi seurakuntien on käytettävä kiinteistötoimen asiantuntemusta päättäessään merkittävistä kiinteistöremonteista. Näin on toimittava, rahoittipa hankkeen mikä taho tahansa.

Kirkolliskokouksen näkemyksen mukaan kiinteistöistä päätettäessä on taattava seurakunnan eri osissa asuvien ihmisten mahdollisuus osallistua säännöllisiin jumalanpalveluksiin. Lisäksi on turvattava hengellisen työn saavutettavuus. Näin ollen päätökset kiinteistöistä on tehtävä niin, että paikallisyhteisön toiminnat turvataan.

Myös henkilöstöresurssit syyniin

Kirkolliskokous päätti, että taloustyöryhmän raporttiin kirjatuista toimenpide-ehdotuksista toteutetaan seuraavat:

• Palvelukeskuksen koordinoimat yhdenmukaiset toiminnot ja palvelut taloushallinnossa. Tämä tarkoittaa samoja käytäntöjä liikekirjanpidon, palkanlaskennan, varojen, velkojen ja pankkitilien osalta. Taloushallinnon ohjaus sitoo kaikkia seurakuntia. Vastuutahona on palvelukeskuksen talouspäällikkö.
• Keskusrahastomaksujen määrittely vaatii eri palvelujen kustannusten arvioinnin. Määrittelyn priorisointi ja aikataulutus käsitellään ensi vuoden kirkolliskokouksessa. Vastuutahona on kirkollishallituksen kollegio.
• Henkilöstöresurssit, -suunnitelma, työnkuvat, ohjeistus ja kohdentaminen toteutuvat hiippakuntakanslioiden ja palvelukeskuksen henkilöstön osalta ensi vuonna tehtävässä arvioinnissa. Seurakunnat toteuttavat tämän paikallistasolla hiippakunnan piispan ohjeistuksella. Vastuutahona on hiippakuntapiispa ja seurakuntatasolla kirkkoherra.
• Kirkon ja seurakuntien hankintatoimea ohjataan ja uudistetaan keskitetympään suuntaan sekä tarkastellaan pitkällä ja lyhyellä aikavälillä saatavia kustannussäästöjä (esim. työterveyshuolto, sähkö, tietotekniikka, vakuutukset). Vastuutahona toimii palvelukeskuksen kiinteistöpäällikkö.
• Kirkolle tulee tehdä sopeuttamissuunnitelma, joka sisältää erilaisia malleja talouden ja toiminnan yhteensovittamiseksi. Suunnitelma tulee liittää vuosittain osaksi toiminta- ja taloussuunnitelmaa.

Valmistelu yllämainituista asioista on aloitettava välittömästi ja pantava toimeen viimeistään 1.1.2021. Loppukaneettina tässä kohtaa mainitaan, että saattaa olla perusteltua selvittää säädösmuutosten tarpeellisuus koskien kirkkoa yhteisenä työnantajana.

Lähde: Suomen ortodoksinen kirkko/Maria Hattunen