Kirkon ikoniaarteet pelastuvat – ja apulaispiispan kulut säästyivät

Valamon luostarista torstaina tavoitettu konservaattori Antti Narmala vaikuttaa huojentuneelta. Hän on juuri kuullut kirkolliskokouksen päätöksen, jonka nojalla kirkolliskokous päätti siirtää 100 000 euron konservointiavustuksesta 30 000 euroa Valamon luostarille avustuksena osa-aikaisen kirkon konservaattorin tehtävään. Narmala alkaa hoitaa tätä tehtävää vuoden 2020 alusta, kun Valamon konservointilaitos lopetetaan taloudellisista syistä. Tähän saakka Narmala on toiminut Valamon konservointilaitoksen johtavana konservaattorina.

Käytännössä Narmala hoitaa vastedes 50 prosentin työajalla kirkon konservaattorin tehtäviä ja toinen puolikas työajasta kuluu Valamon opiston ikonimaalauksen opettajana.

”Selitys sille, miksei kirkon konservaattorin tehtävä ole täysiaikainen on se, että ensinnäkin tämä edelyttäisi, että Valamossa tehtäisiin käytännön konservointia. Sitä ei enää kuitenkaan jatketa Valamossa, vaan konservointilaitoksen tilat vuokrataan edelleen.”

Lisäksi konservointiin varattujen rahojen jako tällä tavoin takaa sen, että seurakunnille jää jaettavaksi mahdollisimman paljon konservointiavustuksia – sekä etenkin sen, että koko Suomen pyhäkköjen ikonien ja muiden sakraaliesineiden konservointi säilyy ammattitaitoisissa käsissä.

Kuka vain voi olla ”konservaattori”

Narmala ilmaisi jo aiemmin huolensa siitä, että seurakunnissa ei välttämättä ole riittävää asiantuntemusta valita ammattitaitoista konservaattoria, mikäli konservoinnista huolehtiminen jää kokonaan seurakuntien kontolle. Näin oli alun perin kaavailtu. Konservaattorin ammattinimike ei ole lain suojaama, joten käytännössä kuka tahansa voi nimittää itseään konservaattoriksi.

Näin ollen tuore kirkolliskokouksen päätös on ikään kuin täpärä torjuntavoitto kirkon aarteiden säilyttämiseksi.

”Ideaalia olisi tietysti ollut, että konservointilaitos olisi voinut jatkaa toimintaansa, mutta siihen ei valitettavasti ollut enää edellytyksiä. Tähän realiteettiin nähden oli voitto, että konservoinnin osaamista kuitenkin säilyy kirkkokunnassa”, Narmala sanoo.

Jatkossa Narmala tekee tiivistä yhteistyötä seurakuntien kanssa.

”Tärkein toimintamuoto seurakuntien kanssa tulee olemaan konservointitarkastus, joka suoritetaan seurakuntatarkastuksen yhteydessä. Näin voimme tehdä yhdessä kunkin seurakunnan kanssa konservointisuunnitelman juuri heidän ikoneilleen ja muille sakraaliesineilleen. Konservointisuunnitelmaan kirjataan, mitä tulee tehdä ja millä aikavälillä. Sitten seurakunta voi anoa konservointisuunnitelman perusteella konservointiavustusta kirkollishallitukselta.”

Näin ollen seurakunnille suoraan kohdennettavien 70 000 euron konservointiavustusten myöntäminen edellyttää kirkon konservaattorin lausuntoa.

”Olen varma, että tästä kirkolliskokouksen päätöksestä hyötyy koko Suomen ortodoksinen kirkko”, Narmala sanoo.

Apulaispiispan hinta: 90 000 euroa

Kirkolliskokous hyväksyi torstaina ortodoksisen kirkon keskusrahaston vuoden 2020 talousarvion, perustelut ja taloussuunnitelmat vuosille 2021-2022. Apulaispiispan kustannuksiin oli varattu 90 000 euroa, joka nyt poistettiin kyseisestä kustannuspaikasta. Apulaispiispan vaalia ei järjestetty torstaina päättyneessä kirkolliskokouksessa, kuten alun perin oli kaavailtu.

Lisäksi kirkolliskokous myönsi Ruotsin suomalaiselle ortodoksiselle seurakunnalle lisäavustusta 10 000 euroa, eli yhteensä 25 000 euroa.

Kirkkomusiikille esitettyä 20 000 euron avustusummaa korotettiin 5 000 eurolla. Määrärahasta 10 000 euroa on vuosittain haettava avustus kirkkomusiikin kehittämiseksi, ja 15 000 euroa on kertaluonteinen avustus kirkkolaulupäivien järjestämiseksi ja osallistumisen mahdollistamiseksi.

Lisäksi toiminta-avustuksiin lisätään seurakunnille sopeuttamistoimiin 65 000 euroa, yhteensä 90 000 euroa.

Vakinaiset toimet jäihin

Talousarviossa on varauduttu myös keskushallinnon ja hiippakuntakanslioiden arviointiin. Arvioinnin päättymiseen asti työsuhteet voivat jatkua määräaikaisina talousarvion puitteissa. Vakinaisia toimia ei täytetä palvelukeskuksessa ja hiippakunnissa ennen arvioinnin päättymistä.

Talousarvioesitys perustuu siihen, että keskusrahastomaksun verotuloista määräytyvän perusmaksun määräytymisperuste nostetaan vuodesta 2020 alkaen 0,22 prosentista 0,24 prosenttiin. Suunnitelmavuosille 2021-2022 esitettyä keskusrahastomaksun määräytymisperustetta ei muuteta ennen kuin arviointi ja tarkempi kustannusarvio kiinteistöhallinnosta ja uudesta valtakunnallisesta ortodoksisesta lehdestä ovat valmiina. Määräytymisperusteen muutokset tekee kirkolliskokous.

Lähde: Suomen ortodoksinen kirkko/Maria Hattunen