Päivän sana 
Päivän pyhät 
Suurella viikolla kirkko seuraa askel askeleelta Kristuksen tietä kärsimyksiin, kuolemaan ja ylösnousemukseen. Kyse ei ole vain menneiden tapahtumien muistelemisesta, vaan niihin osallistumisesta tässä ja nyt. Suuren paaston aika on ohi, mutta paastoaminen jatkuu entistä ankarammin. On aika valvoa ja rukoilla, jotta olisimme valmiita kohtaamaan pelastushistorian suuret tapahtumat.
Suuren viikon alkupäivät ovat odotuksen aikaa. Kristus opettaa joka päivä temppelissä, ja kansa kokoontuu kuuntelemaan hänen sanojaan. Suuren paaston arkipäivinä jumalanpalveluksissa on luettu vain Vanhaa testamenttia, mutta nyt Kristus itse puhuu meille evankeliumien kautta valmistaen meitä tulevaan. On aika pukea sielumme juhlavaatteeseen häämajaan astumista varten ja odottaa sulhasta yhtä valppaasti kuin vertauksen viisi viisasta morsiusneitoa.
Suurena keskiviikkona odotus muuttuu toiminnaksi. Siitä lähtien, kun Kristus ratsasti Jerusalemiin, ylipapit ja kirjanoppineet ovat suunnitelleet hänen vangitsemistaan ja surmaamistaan ja häntä on yritetty saada opetuksensa perusteella kiikkiin. Lopulta Kristuksen opetuslapsi on se, joka kavaltaa opettajansa. Tästä Juudas Iskariotin teosta alkavat Kristuksen kärsimykset.
Kavallus lähestyy
Suurena torstaina osallistumme Kristuksen ja opetuslasten kanssa pääsiäisaterialle, jonka aikana Kristus asettaa ehtoollisen sakramentin. Myös Juudas osallistuu ateriaan, mutta lähtee sieltä pettääkseen Kristuksen. Suuren torstain liturgiassa lupaamme toistuvasti olla suutelematta Kristusta kuten Juudas.
Aterialla Kristus opettaa ja lohduttaa opetuslapsiaan. Hän lupaa lähettää heille Puolustajan, Totuuden Hengen ja antaa heidät Isänsä käsiin. Vaikka seuraamme Jumalan Pojan elämää, kyseessä ovat Pyhän Kolminaisuuden teot. Äärimmäisen nöyryytensä osoituksena Kristus pesee opetuslastensa jalat. Hän ei ole tullut perustamaan maallista valtakuntaa, vaan hänen valtakuntansa on taivaassa. Hänen valtaistuimensa on ristinpuu, ja hänen oikealla ja vasemmalla puolellaan riippuvat ryövärit.
Viimeisen yönsä Kristus viettää rukoillen Öljymäellä. Kavaltaja on lähellä, mutta opetuslapset eivät jaksa valvoa ja rukoilla Kristuksen kanssa. On helppoa ajatella, että olisimme itse toimineet tuossa tilanteessa toisin. Kuitenkin langennut luontomme kieltää Kristuksen, pilkkaa häntä ja huutaa “Ristiinnaulitse! Ristiinnaulitse!”. Kristuksen seuraajat pettyvät nähdessään opettajansa halveksittuna ristillä, mutta viisas ryöväri ymmärtää Kristuksen valtakunnan todellisen olemuksen.
Kun kaikki muut ovat paenneet Kristuksen ristin ääreltä, tulee Joosef Arimatialainen – neuvoston jäsen, joka on salaa Jeesuksen opetuslapsi. Hän on saanut Pilatukselta luvan Kristuksen hautaamiseen. Joosefin kanssa voitelemme Kristuksen ruumiin, käärimme sen liinavaatteeseen ja asetamme sen kalliohautaan. Pelastusteot maan päällä on saatettu loppuun, mutta Tuonelassa olevat eivät vielä ole kuulleet ilosanomaa. Siksi Vapahtaja laskeutuu alas Tuonelaan, rikkoo sen portit ja johdattaa kuolleet takaisin elämään.
Jäljellä on enää ylösnousemuksen odotus. On suuri lauantai, suuren sapattilevon aika.
Kanttori Kirsi-Maria Susuna
Tutustu suuren viikon päiväkohtaisiin teksteihin Kirkkovuosi seurakunnassamme -osiosta. Suuren viikon jumalanpalvelukset eri puolilla seurakuntaa voit tarkistaa jumalanpalveluskalenterista.
