Päivän sana 
Päivän pyhät 
Evankeliumi Matteuksen mukaan, luku 3:13–17
13 Silloin Jeesus tuli Galileasta Jordanille Johanneksen kastettavaksi. 14 Johannes esteli ja sanoi: »Sinäkö tulet minun luokseni? Minunhan pitäisi saada sinulta kaste!» 15 Mutta Jeesus vastasi hänelle: »Älä nyt vastustele. Näin meidän on tehtävä, jotta täyttäisimme Jumalan vanhurskaan tahdon.» Silloin Johannes suostui hänen pyyntöönsä. 16 Kun Jeesus oli kastettu, hän nousi heti vedestä. Samassa taivaat aukenivat, ja Jeesus näki Jumalan Hengen laskeutuvan kyyhkysen tavoin ja asettuvan hänen päälleen. 17 Ja taivaista kuului ääni: »Tämä on minun rakas Poikani, johon minä olen mieltynyt.»
+ Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.
Kristuksen kasteen juhla, Jumalan ilmestymisen juhla, Jordan-juhla, Teofania, Epifania – rakkaalla juhlalla on monta kaunista nimeä. Kirkon historiassa tätä juhlaa on alettu viettää hyvin varhain, jo 100-luvulla. Se on ensimmäinen juhla, jota alettiin viettää pääsiäisen ja helluntain lisäksi, ja joka ei kuulu pääsiäisen ja helluntain vuotuiseen kiertoon, eikä sillä ole taustaa Vanhan Testamentin juhlakalenterissa.
Kristuksen kasteen juhlan aihe on sama kuin Kristuksen syntymän juhlan – se että Jumala ilmoitti itsensä ihmisten keskuudessa. Jumalan Poika syntyi ihmisen Pojaksi ja eli maan päällä. Kasteesta alkoi hänen julkinen tiensä Galilean syrjäseudulta ylös pyhään kaupunkiin Jerusalemiin. Hän kulki oman ainutlaatuisen jumal-inhimillisen tiensä poikkeuksellisesta syntymästä väkivaltaiseen kuolemaan, ristiinnaulittuna. Me näemme kaiken tämän merkityksen Hänen ylösnousemuksensa valossa.
Vapahtaja ilmaantui erämaahan, kuuntelemaan erikoislaatuisen serkkunsa Johanneksen saarnaa. Siellä oli monia muitakin. Johannes saarnasi parannusta. Hän tuomitsi ihmisten syntisen elämän – valheet, varkaudet, epäoikeudenmukaisuudet – samaan tapaan kuin Vanhan Testamentin profeetat. Hän kutsui ihmisiä pois synnistä, mielenmuutokseen ja elämänmuutokseen. Johannes tarjosi ratkaisua ihmisten hengelliseen ja moraaliseen kriisiin. Katumuksen ja pahuudesta puhdistamisen merkiksi Johannes kastoi ihmisiä. Jeesus liittyi katuvien jonoon, niiden jotka halusivat kasteelle, puhdistautuakseen synnistä ja pahuudesta.
Johannes tunnistaa serkkunsa ja huudahtaa, ettei tämä tarvitse kastetta. Matt.3:14 Johannes esteli ja sanoi: ”Sinäkö tulet minun luokseni? Minunhan pitäisi saada sinulta kaste!” Mutta Jeesus vaatii saada tulla kastetuksi muiden mukana. Tässä on koko evankeliumin eräs ydinkohta. Ihmiseksi tullut Jumala, maailmankaikkeuden Luoja ja Kaikkivaltias, asettuu syntisten ja kurjien jonoon, yhdeksi meistä. Me tarvitsemme Johanneksen parannussaarnaa ja katumusta, Hän ei tarvitse. Johannes tajuaa tämän, eikä tahdo suostua kastamaan Häntä, joka on synnitön. Mutta Jeesus vaatii saada kasteen ”Näin meidän on tehtävä, jotta täyttäisimme Jumalan vanhurskaan tahdon.” Matt. 3:15. Ja Johannes suostuu.
Kasteen kautta Jeesus Kristus muuttaa katumuksen merkityksen. Me tarvitsemme Johanneksen parannussaarnaa, me tarvitsemme jopa uhkausta siitä mitä seuraa, jos emme muuta mieltämme ja elämäämme. Meidän pitää ymmärtää ja tunnustaa syntimme. Mutta me emme pysty itse puhdistamaan omaatuntoamme, emme edes muuttamaan elämäämme, puhumattakaan että pystyisimme itse pelastamaan itsemme synnin ja kuoleman vallasta. Kun Kristus ottaa kasteen syntisten joukossa, tämä asetelma muuttuu päinvastaiseksi. Hän tulee meidän alennustilamme tasolle. Hän asettuu katuvien jonoon, hän astuu meidän syntisten vierelle. Hän ottaa kannettavakseen meidän syntimme, ja kaikkein kauheimman synnin seurauksen, kuoleman. Hän omaksuu meidän elämämme kaikkinensa, jotta me tulisimme osallisiksi Hänen elämästään kaikkinensa: meidän syntimme ja kuolemamme vaihtuu Hänen kirkkauteensa ja ylösnousemukseensa. Pelastus synnistä ja kuolemasta ei olekaan minun katumukseni tulosta, ei minun aikaansaannokseni, vaan Jumalan kädenojennus minulle, niin syvälle kuin minä synnin ja kuoleman vallassa tajuan olevani.
Jeesuksen Kristuksen tuleminen ihmiseksi ja Hänen kasteensa Jordanissa panee alulle pelastuksen tapahtumasarjan. Se ilmoittaa ihmisille, että Isä Jumala on lähettänyt Poikansa ja että Pyhä Henki jää luoksemme, ja että kaikki tämä tuo meille pelastuksen kuolemasta ja avaa ikuisen elämän. Koko luomakunta on mukana tapahtumassa – erämaa ja kaikki sen eläimet, joiden keskuudessa Johannes elää ja opettaa, joki jonka vesi muuttuu hukuttavasta elävöittäväksi, ja lintu jonka hahmossa Pyhä Henki laskeutuu.
Uusi vuosi on alkanut järkyttävällä tavalla. Sota Ukrainassa jatkuu, ja pelottavat tapahtumat lähellä ja kaukana, korostavat sitä, kuinka jokainen meistä ja koko ihmiskunta tarvitsee Johanneksen parannussaarnaa. Meidän täytyy nähdä omat ja yhteiset syntimme. Meidän paikkamme on katuvien syntisten jonossa. Mutta meidän ei pidä luulla, että voimme inhimillisin voimin saada aikaan parannuksen. Emme löydä ratkaisua omiin ongelmiimme emmekä ihmiskunnan ongelmiin syntisten jonosta, vääristyneen ajattelutapamme ja toimintatapamme keinoin. Mutta ratkaisu on vierellämme, aivan lähellä. Kasteessa meidät on liitetty Kristuksen kasteeseen, meidät on kutsuttu Hänen opetuslapsikseen, meidät on asetettu tielle kohti Hänen ristiään ja ylösnousemustaan. Kohottakaamme katseemme Kristukseen, siihen kuinka Pyhä Kolminaisuus ilmoittaa itsensä Jordan-joella ja näyttää syntiselle ihmiselle ja ihmiskunnalle valon.
Rovasti Heikki Huttunen
Tiistai 6. tammikuuta 2026
Pyhien lapsimarttyyrien Pistiksen, Elpiksen, Agapen ja heidän äitinsä Sofian kirkko
