Kristus syntyy, kiittäkää!

”Tänä päivänä Neitsyt yliolennollisen synnyttää, ja maa tarjoaa luolan lähestymättömälle. Enkelit paimenten kanssa ylistystä veisaavat. Tietäjät tähden mukana vaeltavat, sillä meidän tähtemme on syntynyt Lapsukainen – iankaikkinen Jumala.”

Tämä vaikuttava veisu kirkkomme alkuvuosisadoilta on meidän keskeisin joululaulumme. Se kertoo kaksi toisiinsa liittyvää teologista totuutta: Kristuksen lihaksituleminen, kuolema ja ylösnousemus ovat muuttaneet maailmaa pysyvästi. Pyhä Gregorios Nyssalainen vertaa Kristuksen syntymäluolaa Hänen hengellisen valkeutensa esiintulolle kuoleman varjosta. Kirkkoisä Gregorios Nazianzilaisen puolestaan opettaa, että Kristuksen syntymä ”ei ole niinkään luomisen vaan uudelleen luomisen juhla, joka pyhittää koko maailman”.

Kristuksen syntymäjuhla on ensisijaisesti eskatologinen tapahtuma. Yksi osa tätä muutosta on ajan luonteen muuttuminen, sillä Vapahtajamme lihaksitulemisen jälkeen nykyhetki ja tuleva sulautuvat yhteen. Tämä muuttunut maailma on uusi luomakunta, josta kristityt on kutsuttu tulemaan osallisiksi.

Kristuksessa kietoutuvat yhteen monet erilliset Vanhan testamentin kohdat. Profeetta Miikan lupaus Betlehemissä syntyvästä Israelin hallitsijasta ja Natanin lupaus Daavidin perillisestä, lopullisesta Daavidista, toteutuvat Jeesuksen syntyessä Juudean Betlehemissä. Näin sana ja tapahtuma ovat Jeesuksen historiassa sekä sisäisesti että ulkoisesti yhtä sakramentaalisella tavalla.

Jouluveisun keskeinen sanoma kohottaa Betlehemin syntymäihmeen taustalta esiin ristin. Risti on keskipiste kokonaisessa ilmoitustapahtumassa, jonka tarkoitus on liittää ihmiskunta Jumalan elämään. Kristus syntyi ihmiseksi keskelle historiaa elämään yhdessä ihmisten kanssa. Hän syntyi voittamaan ristillä kuoleman ja antamaan näin ihmisille todellisen elämän. Joulun evankeliumi puolestaan avaa silmämme näkemään, että luolassa lepäävä ja kapaloitu kirkkauden lapsi on Vapahtajamme, joka on käynyt taistelun, jotta meillä olisi rauha.

Älkäämme antako joulun hälyn ja turhan kiireen peittää meiltä tätä sanomaa. Kuunnelkaamme sitä ja avatkaamme sille sydämemme. Sen kantamana on turvallista vaeltaa ja astua viettämään juhlaa vapautunein sydämin.

Joulunrauhaanne siunaten,

Leo
Helsingin ja koko Suomen arkkipiispa

Kuva: Miro Järnefelt