Kristus astui ylös taivaaseen!
Kristuksen taivaaseenastumisen juhla päättää pääsiäisen juhlakauden. Kristuksen suurista juhlista se voi olla ehkä hankalasti hahmotettava. Miten me juhlistamme Jeesuksen Kristuksen lähtöä? Kuinka voimme juhlistaa sitä, että Jumalan Poika lähtee pois?
Apostolit iloitsivat tänä päivänä mutta samalla tulevaisuus ei ollut heillekään vielä selvä. He luottivat siihen, että Kristus todella on Jumalan Poika, kun hän oli ilmestynyt heille ylösnousemisensa jälkeen, oli opettanut heitä, ohjeistanut ja valmistanut heitä apostoliseen tehtävään.
Langennut ihminen kaipaa sitä, että Herra ja Vapahtaja olisi läsnä täällä. Mutta hän astuu taivaisiin. Ja syy on luonnollisesti se, että vain sitä kautta toisaalta hän ottaa sen paikan, joka hänelle kuuluu, eli istuu Isän oikealle puolelle, ja toisaalta se mahdollistaa sen, että me saamme luoksemme Lohduttajan eli Pyhän Hengen. Hän näin pyhittää ihmisyytemme, jotta me jumaloituisimme.
Tämä on osa Jumalan pelastussuunnitelmaa, ja näin ollen, vaikka me toisaalta juhlistamme sitä, että Jumalan Poika astuu ylös taivaisiin, se ei suinkaan tarkoita sitä, että Jumalan Poika olisi poissa, vaan hän on aina läsnä. Hän on vain toisessa paikassa taivaan valtakunnassa samaan aikaan, kun hän toisaalta on myös täällä meidän kanssamme. Joten tämä on mitä suurimmassa määrin määrin ilon ja riemun juhla.
Samalla juhla ikään kuin ennakoi jotain, joka vielä häämöttää tulevaisuudessa, joka on sitten tuo Pyhän Hengen lähettämisen juhla. Ja samalla se muistuttaa jostakin, mitä on vielä tapahtuva – Kristuksen toinen tuleminen. Tämä on toivon juhla.
Jatkamme jumalanpalveluksia, rukouksiamme. Kirkko odottaa ja samalla elää todeksi Jumalan pelastussuunnitelmaa ja Kristuksen elämän vaiheita niin täällä maan päällä kuin tulevassa ajassa. Aamen.
Rovasti Jonas Bergenstad
Heinolan ja Lahden alueiden pappi
Heinolan Kristuksen taivaaseenastumisen kirkko viettää 70-vuotisjuhlaansa helatorstaina 14.5.2026, ja Lahdessa Pyhän Kolminaisuuden kirkko viettää 70-vuotisjuhlaa helluntaina 24.5.2026.


