Kirkkomme muistaa pyhää Luciaa 13.12.
Tällöin myös ruotsinkielisten ortodoksien yhdistys, Heliga Lucias Gemenskap, viettää nimikkojuhlaansa. Ruotsinkieliset ortodoksit ovat jo sukupolven ajan juurruttaneet pyhän Lucian juhlaa osaksi vakiintunutta ortodoksista kirkkomme perinnettä. Pyhä Lucia yhdistääkin tällä hetkellä yli kieli- ja kulttuurirajojen ja häntä muistetaan kaikkialla seurakunnassamme.
Lucian päivän viettäminen aloitettiin jo aaton aattona sunnuntaina 11.12., kun sekä Tapiolan kirkossa kuin Pyhän Kolminaisuuden kirkossa Helsingissä pappi laski kuvainnollisesti lucian kruunun paikallisen nuoren neidon päähän ja tämä sai ristisaatossa kantaakseen pyhän ikonin. Pyhän Kolminaisuuden kirkossa lucian kruunun sai kantaakseen aktiivinuori Penelope Gardias. Monelle paikalla olleelle ukrainalaiselle tämä oli ensimmäinen kosketus pohjoismaiseen lucia-perinteeseen. Tapiolan kirkossa radioinnin yhteydessä vietetyssä juhlassa ikonia ja kruunua kantoi Renja Väisänen, papin isä Teppo Väisäsen tytär.
Lucian pääjuhlaa, ruotsinkielisen yhdistyksen nimikkojuhlaa, vietettiin aattona 12.12. Kotikirkossa Helsingissä.
Tänä vuonna lucian kruunun eli marttyyrin voitonseppeleen sai Katja Veselova Pyhän Kolminaisuuden kirkon nuorista.
Venäjänkielisestä seurakuntatyöstä vastaava pappi Isä Heikki Huttunen kuvailee Katjaa esimerkilliseksi ja ahkeraksi kerhonohjaajaksi, joka on aina valmis auttamaan seurakunnan eri tehtävissä. ”Katja on sisäistänyt hyvin, mistä kirkon lasten ja nuorten työssä on kysymys ja mitä on vapaaehtoisuus seurakuntamme hyväksi.”
Pyhän Lucian juhlassa luetaan myös pyhän elämänkerta. 300-luvulla eläneen kristityn marttyyrin esimerkillinen usko ja rakkaus ovat koskettaneet kautta vuosisatojen ja vuosituhansien. Pyhä Lucia onkin yhdistänyt yli kulttuurirajojen ja tuonut valoa ja lämpöä keskelle talvea ja joulupaastoa, kuin sarastuksen joulun, Kristuksen syntymäjuhlan ilosta.
Hyvää Lucia-juhlaa!
Teksti: Vlada Wahlstén
Kuvat: Heikki Huttunen ja Vlada Wahlstén