Suuren paaston viimeisenä, viidentenä sunnuntaina muistetaan 500-luvulla elänyttä pyhittäjä Maria Egyptiläistä.

Maria Egyptiläinen toimii täydellisen kääntymyksen ja jatkuvan katumuksen äärimmäisenä esikuvana. Maria eli 500-luvulla Aleksandriassa. Hän toimi nuoruudessaan prostituoituna, kunnes päätyi pyhiinvaeltajien mukana Jerusalemiin ja koki Karistuksen haudan kirkon ovella kääntymyksen, kun näkymätön voima pysäytti hänet.  Nåin pappismunkki Serafim kuvaa Maria Egyptiläisen kääntymystä kirkon ovella kirjassaan Tie Ylösnousemukseen:  ”Jumala oli pysäyttänyt egyptiläisen ilotytön, joka ei tiennyt uskonnosta mitään ja näytti elävän mahdollisimman kaukana Jumalasta. Kun Jumala tutki hänen sisimpäänsä, hän näki kauniin sielun, jota poltti suuri kaipaus. Hän tiesi, että sisimmässään Maria halusi ja kaipasi paljon suurempaa rakkautta kuin mitä rahalla ostetaan ja myydään. Tuon rakkauden tähden hänet pysäytettiin”.

Tästä alkoi Marian katumuksen ja kääntymyksen tie. Hän lähti Juudeaan erämaahan, missä  hän kilvoitteli loppuelämänsä.

Kun Maria oli vanha, munkkivanhus Zosima kohtasi hänet erämaassa, kuuli hänen tarinansa ja toi hänelle myöhemmin erämaahan pyhän ehtoollisen. Tämä kohtaaminen kuvataan sunnuntain ikonissa.

Maria Egyptiläisen muisto opettaa, että katumus on lakkaamatonta pyrkimystä yhteyteen Jumalan kanssa.

Tropari pyhittäjälle, 8. säv.
Sinussa, oi pyhittäjä‑äiti Maria, täysin pelastui se, mikä oli Jumalan kuvaksi luotu, sillä sinä otit ristin ja seurasit Kristusta, ja teoillasi opetit ylenkatsomaan lihaa, sillä se on katoavainen, ja pitämään huolta sielusta, joka on katoamaton. Sen tähden iloitsee sinun henkesi enkelien joukossa.

Kontakki, 3. säv.
Sinä, joka ennen olit täynnä kaikkea siveettömyyttä, tänään katumuksen kautta tulit Kristuksen morsiameksi, enkelielämää jäljitellen ja ristin aseella tuhoten demonit; sen tähden sinä, oi Maria, olet tullut taivasten valtakunnan morsiameksi.