Pääsiäisen juhlakausi lähenee puoliväliä. Mirhantuojien sunnuntaista alkanut viikko johdattaa tyhjältä haudalta Betesdan altaalle muistamaan, kuinka Jumalalle kaikki on mahdollista – kuinka Jeesus Kristus parantaa halvaantuneen miehen. Pääsiäiskauden kolmatta sunnuntaita kutsutaankin halvaantuneen sunnuntaiksi, jota tänä vuonna vietämme 30. huhtikuuta.
Näin Uspenskin katedraalin pappi Teo Merras kertoo päivän syvimmästä sanomasta:
Mahdottomasta mahdollista
”Evankelista Johannes kuvaa Betesdan altaan ympäristöä paikkana, jossa makasi monenlaisia sairaita: halvaantuneita, sokeita ja rampoja. Tuossa paikassa makasi myös kertomuksen henkilö, joka oli ollut sairaana jo 38 vuotta. Paranemisennuste miehelle oli kovin heikko. Toisaalta yhtä huonot mahdollisuudet paranemiseen olivat myös kaikilla muillakin altaan ympärillä odottaneilla sairailla: parantuminen oli tarjolla vain yhdelle henkilölle kerrallaan eikä kukaan tiennyt milloin Herran enkeli oli tulossa kuohuttamaan vettä. Lisäksi on muistettava, että jokainen altaalla maannut sairastunut oli käytännössä kyvytön itse liikkumaan ja siten vaikuttamaan omiin mahdollisuuksiinsa päästää altaaseen veden kuohumisen jälkeen. Voidaankin sanoa, että paraneminen tuossa ympäristössä oli äärettömän epätodennäköistä ellei jopa täysin mahdotonta.
Tämän mahdottomuuden keskellä aivan jokainen altaalla ollut ihminen varmasti elätteli toiveita siitä, että ehkä vielä kerran koittaa minunkin vuoroni. Evankeliumien kertomusten merkitys avautuu parhaiten silloin, kun sijoitamme itsemme tuohon kertomukseen ja sen päähenkilön asemaan. Me kaikki olemme tuon halvaantuneen miehen kaltaisia. Evankelista muistuttaa meitä juuri tästä.
Jokainen meistä on yksi monista Betesdan altaalla makaavista sairaista: pelastuksen saavuttaminen omin tai maallisin keinoin on meille mahdotonta.
Silti Jumalan kutsuu meitä ja tarjoaa meille mahdollisuuden. Kristus, Jumalan Sana, on tullut ihmiseksi, jotta se mikä meille ihmisille on mahdotonta, tulisi mahdolliseksi. Jumala tietää meidän jokaisen tarpeemme. Hän tietää, että me olemme jo pitkään olleet sairaita eikä meillä ole mitään mahdollisuutta itse vaikuttaa tuohon tilaamme.
Tuon mahdottomuuden keskellä meille esitetään kysymys: tahdotko tulla terveeksi? Mahdollisuus tulee yllättäen ulottuvillemme. Tuohon kysymykseen vastaamisessa meillä on kaksi vaihtoehtoa. Joko näemme edessämme vain mahdottomuuden ja tyydymme siihen, tai sitten näemme edessämme todellisen Jumalan ja Herran, jolla on kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Me voimme vastata: ”Herra, minulla ei ole ketään, joka auttaisi”, tai sitten ”Herra, kyllä tahdon. Auta minua!”
Elämme maailmassa, joka on lähtökohtaisesti Jumalan luoma. Jumala on aina läsnä luomassaan maailmassa, vaikka ihminen muodollisesti on asetettu maailmaa hallitsemaan. Yksi kristinuskomme keskeisistä opeista on se, että Jumalaa, maailman Luojaa, emme voi nähdä, mutta siitä huolimatta Jumalan me kohtaamme Jumalan päivittäin jokaisessa lähimmäisessämme, jokaisessa toisessa ihmisessä, olipa hän kuka tahansa.”
Pastori Teo Merras
Pastori Teo Merraksen opetuspuheen ote on julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 2022 ja sen voi lukea kokonaisuudessaan tästä. Huomioithan, että toisin kuin vuonna 2022, tänä vuonna äitienpäivä osuu sokeana syntyneen sunnuntaihin 14.5.
Pyhän Apostoli Jaakobin muisto – todisti Kristuksen kirkastumisen ja kärsi ensimmäisten joukossa marttyyrikuoleman
Tänä vuonna halvaantuneen sunnuntai osuu pyhän apostoli Jaakobin muistopäivään. Apostoli Jaakob oli pyhän Johannes Teologin veli ja yksi uskollisimmista Kristuksen opetuslapsista ja seuraajista. Hän sai todistaa Kristuksen kirkastumisen Taaborin vuorella (vietämme Kristuksen kirkastumisen juhlaa 6. elokuuta) yhtenä kolmesta opetuslapsesta. Apostoli Jaakob oli myös ensimmäinen apostoli, joka kärsi marttyyrikuoleman. Hänen elämästään voi lukea tarkemmin päivän Synaksarionissa: Pyhä apostoli Jaakob, pyhän Johannes Teologin veli 30.4.
Apostoli Jaakobin muistopäivän evankeliumissa Jeesus Kristus lähettää opetuslapsensa maailmaan ja antaa heille voiman parantaa sairaita. Lue apostoli Jaakobin päivän evankeliumi (Luuk. 9:1–6) Suomen ortodoksisen kirkon sivuilla.
Pääsiäiskauden jumalanpalvelukset kutsuvat – sunnuntaisin riemullinen ristisaatto
Pääsiäistä juhlitaan neljänkymmenen päivän ajan, tänä vuonna 17. toukokuutta saakka. Kristuksen ylösnousemuksen riemullinen ilosanoma näkyy jokaisessa jumalanpalveluksessa. Pääsiäiskauden sunnuntaihin kuuluu myös ristisaatto pyhäkön ympäri.
Tarkista mirhantuojien viikon ja halvaantuneen sunnuntain jumalanpalvelukset seurakuntamme jumalanpalveluskalenterista.
Uspenskin katedraalista ei ole verkkolähetystä halvantuneen sunnuntaina, vaan seuraavan kerran jumalanpalvelus lähetetään suoratoistona samarialaisen naisen sunnuntaina 7.5. Katso kaikkien verkkolähetyksien ajankohdat sivuillamme: jumalanpalvelukset verkkolähetyksinä
Halvaantuneen sunnuntaina yhteiskunnassamme vietetään vappupäivän aattoa. Seurakunnassamme ei erikseen järjestetä vapputapahtumia. Pyhäköissä saatetaan järjestää myös kirkkokahvit sunnuntain jumalanpalveluksen päätteeksi, johon kuuluvat perinteisesti niin pääsiäisen kuin vapun tarjottavat.
Kristus nousi kuolleista! Totisesti nousi! Tervetuloa yhteiseen pääsiäisjuhlaan ja pääsiäiskauden jumalanpalveluksiin!
Teksti ja kuva: Vlada Wahlstén