Päivän sana 
Päivän pyhät 
Trio Elisabet Petsalo, Olga Heikkilä ja Stiina Hakonen esitti itäeuroppalaisia joululauluja Tapiolan kirkossa. Kaikki laulajat ovat työskennelleet myös kirkkomme kanttoreina.
”Tuli semmoinen oikein hyvä mieli. Ihania olivat laulut ja koko tilaisuus”, sanoo Marjatta Seilama ja nostaa kätensä sydämelle.
Seilaman ympäriltä kuuluu muitakin ilahtuneita lausahduksia: Virkistävää! Inspiroivaa! Uutta!
Kommentoijat ovat juuri poistumassa konsertista Pyhittäjä Herman Alaskalaisen kirkosta, jossa laulajat Elisabet Petsalo, Olga Heikkilä ja Stiina Hakonen ovat esittäneet itäeurooppalaisia joululauluja suomeksi.
Suomalaisen yleisön korvissa sävelmät kuulostavat tuoreilta, sillä täällä ortodoksisten maiden kansanperinteisiin pohjautuvia lauluja ei juuri tunneta.
Konsertin yhteydessä julkaistiin myös naisten tekemä levy Syntynyt on lapsi, Herra taivaan. Kaikki laulut ovat Stiina Hakosen ja hänen puolisonsa, Tapiolan kanttorin Petri Hakosen sovittamia.
Mutta minkälaisia ovat joululaulut, joita slaavilaiset kansat kutsuvat koljadoiksi, romanialaiset colindoiksi ja kreikkalaiset kallandoiksi?
Pakanallinen perinne muuntautui kristilliseksi
Kaikkien erikielisten mutta samalta kalskahtavien termien alkuperää on etsitty roomalaisesta ajanlaskuterminologiasta, jossa kalendae tarkoitti kuukauden alkua. Pakanallisina aikoina slaavilainen sana koljada merkitsi talvipäivän seisausta.
Itäisen Euroopan maissa laulajat kulkivat talvisydämenä talosta taloon karkottamassa pahoja henkiä, mutta kristinuskon myötä sanoitukset alkoivatkin julistaa joulun ilosanomaa. Seurueet saattoivat myös esittää pieniä näytelmiä.
Perinne on siis sukua Suomessakin tunnetuille läntisen Euroopan tiernapojille. Laulajille maksettiin myös pieni palkka.
Sanoitukset olivat kansankielisiä, joten kuulijoiden ei tarvinnut osata kirkkoslaavia. Samoja lauluja laulettiin eri puolilla, mutta joka kylässä oli niistä omat versionsa. Vasta kirjapainotaito yhdenmukaisti perinnettä.
Ei tullut kaurista vaan turkki Kristus-lapselle
Lauluissa korostuu nimenomaan ortodoksinen teologinen sisältö. Kristus syntyy luolassa. Joosef on vanhus – paremminkin Neitsyt Marian huoltaja kuin puoliso. Lauluissa ei vietetä pelkästään joulua vaan myös pyhän Basileios Suuren juhlaa – tammikuun ensimmäistä päivää – sekä Kristuksen kasteen juhlaa teofaniaa eli loppiaista.
Kansanperinne ja teologia yhdistyvät välillä hersyvästi. Romanialaisessa colindassa Läksimme laulamaan ison talon isännät lähtevät kaurismetsälle, mutta saaliiksi tulee vain pieni jänis. ”Palvelusväki toteaa, että saahan siitä turkin Kristus-lapselle”, Petri Hakonen naurahtaa.
Neuvostoaikana kiertävät laulajat joutuivat pysymään neljän seinän sisällä. Kristillisten laulujen esittäminen kirkkojen ulkopuolella oli kielletty, joten niitä laulettiin jumalanpalvelusten jälkeen.
Kolmiääniset sovitukset toimivat luontevasti
Stiina Hakonen kuuli kymmenisen vuotta sitten romanialaisia joululauluja, joita suomalais-romanialainen perhe esitti:
”Voi että ne olivat kauniita, etenkin musiikin poljento!”
Perheen isä Teemu Hämäläinen oli jo kääntynyt joitakin lauluista suomeksi. Stiina tahtoi niitä lisää. Hakoset ryhtyivät sovittamaan tekstejä enimmäkseen kolmiäänisiksi lauluiksi. He halusivat sovituksista mahdollisimman autenttisia.
”Kolmiäänisyys on näissä luontevaa. Kiertelevät tyttö- ja poikaporukat lauloivat usein kaksi- tai kolmiäänisesti”, Petri Hakonen toteaa.
Pari vuotta sitten Stiina sai oopperalaulaja Olga Heikkilän innostumaan levyttämisestä. Projekti eteni, kun mukaan saatiin vielä toinenkin oopperalaulaja Elisabet Petsalo.
”Seurakunta on monikansallinen, joten on hienoa saada myös suomenkielisiä sovituksia näistä lauluista. Ne yhdistävät meitä kaikkia”, Olga Heikkilä sanoo.
Muutama itäeurooppalainen joululaulu on toki suomalaisharrastajille tuttu vanhastaan. Omia sovituksiaan varsinkin slaavilaisista lauluista kun ovat laatineet myös kirkkomusiikin tutkija Maria Takala-Roszczenko ja kanttori Juhani Matsi.
Elisabet Petsalo iloitsee, että pääsi laulamaan nimenomaan naistriossa.
”Tämä on harvinaista. Ihana kokemus!”
Hakosen pariskunnan työ ei jää tähän. Työpöydällä odottavat jo uudet romanialaiset laulut. Jonakin päivänä ne toivottavasti julkaistaan myös nuottivihkona.
Teksti ja kuvat: Hanna Lehto-Isokoski
Lähteenä on käytetty myös Maria Takala-Roszczenkon julkaisua Ortodoksisia joululauluja itäslaavien mailta (Helsinki 2008).
Syntynyt on lapsi, Herra taivaan – Itäeurooppalaisia joululauluja suomeksi – Kolme kanttoria: Stiina Hakonen, Olga Heikkilä, Elisabet Petsalo. Levyä voi tilata Stiina Hakoselta osoitteesta stiina.hakonen@gmail.com tai puh. 050 3051514. Cd-levyn hinta on 20 euroa ja lisäksi tulevat postituskulut.
Toimittaja Risto Nordellin Aamun Koittoon kirjoittama arvostelu levystä löytyy täältä.
Levyn julkaisemiseen on saatu avustusta Venäläinen Hyväntekeväisyysyhdistys Suomessa ry:ltä sekä Espoon Ortodoksit ry:ltä.
