Ortodoksinen ristisaattoperinne Elävän perinnön kansalliseen luetteloon

Opetus- ja kulttuuriministeriö on 9.10.2023 nimennyt Museoviraston esityksen mukaisesti Ortodoksisen ristisaattoperinteen Elävän perinnön kansalliseen luetteloon.

Kohdekohtaisissa perusteluissa kuvataan ristisaattoperinteen laajuutta ja merkitystä: ”Ortodoksissa seurakunnissa ja luostareissa järjestetään vuosittain satoja ristisaattoja, joissa kuljetaan pitkiäkin matkoja. Ristisaatossa kuljetaan tietty matka lyhtyä, ristiä, kirkkolippuja, evankeliumia ja ikoneja kantaen. Ristisaattoon voi halutessaan osallistua kuka tahansa uskontokunnasta riippumatta. Monet näistä ovat vuosittain toistuvia ja paikallisesti hyvin odotettuja tapahtumia. Perinne on luonteeltaan ekumeeninen ja sikäli osa kestävää pyhiinvaelluskulttuuria.”  Ortodoksisen ristisaattopeinteen laaja kuvaus on nyt julkaistu Elävän perinnön kansallisen arkiston sivuilla.

Kansalliseen luetteloon ortodoksista ristisaattoperinnettä esittivät Suomen ortodoksinen kirkko, RIISA Suomen ortodoksinen kirkkomuseo, Ortodoksisten nuorten liitto ONL ry, Filantropia ry, Valamon luostari ja Lintulan luostari sekä Helsingin ortodoksinen seurakunta ja Kaakkois-Suomen, Turun, Kuopion, Taipaleen, Saimaan, Jyväskylän, Pohjois-Suomen, Tampereen ortodoksiset seurakunnat.  Museovirastolle saapui kaikkiaan 41 hakemusta, joista 22 nimettiin Elävän perinnön kansalliseen luetteloon. Ristisaattoperinnettä koskevaa hakemusta olivat erityisesti laatimassa kirkon vastaava tiedottajaMaria Hattunen, teologian tohtori Juha Riikonen sekä Suomen ortodoksisen kirkkomuseo RIISAn ma museonjohtaja Katariina Husso.

Ortodoksinen ristisaattoperinteen katsotaan edustavan luontoon ja maailmankaikkeuteen liittyvää aineetonta kansallista perintöä, kerrotaan museoviraston tiedotteessa.

Kansallisen luettelon uudet kohteet julkistetaan Elävän perinnön teemavuoden pääjuhlassa keskustakirjasto Oodissa Helsingissä. Pääjuhla lähetetään myös suoratoistona Museoviraston YouTube-kanavalle.

Vuonna 2023 on Suomessa vietetty elävän perinnön teemavuotta. Unescon yleissopimus aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta täyttää 20 vuotta, ja Suomi on ollut sen jäsenmaana 10 vuoden ajan.

Nimeäminen Elävän perinnön kansalliseen luetteloon osuu juuri Suomen ortodoksisen kirkon autonomian 100-vuotisjuhlavuoteen, jonka yhteydessä 9.9.  järjestettiin myös maamme väkimäärältään suurin ja näkyvin ristisaatto: Autonomian 100-vuotisjuhlan ristisaattoon Pyhän Kolminaisuuden kirkosta Uspenskin katedraaliin osallistui sadoittain juhlaväkeä eri puolilta Suomea.

Suomen ortodoksisen kirkkomuseo RIISAn määräaikainen museonjohtaja Katariina Husso on erityisen ilahtunut ristisaattoperinteen lisäämisestä Elävän perinnön kansalliseen luetteloon.

”Ristisaattoperinne on erottamaton osa ortodoksisen kirkon elämää ja niitä toimitetaan kaikkialla ortodoksisessa maailmassa. Tämä merkitsee kirkollemme hyvin paljon ja osuu vieläpä juhlavuoteemme.”

Ristisaaton kuvauksesta tulee myös esille ortodoksisen perinteen moninainen ja ekumeeninen luonne.

”Ristisaatossa kuljettava matka vaihtelee. Lyhyimmillään se kulkee kirkkorakennuksen ympäri, pisimmillään matkaa voi kertyä satoja kilometrejä. Yleisin tapa on kulkea jalkaisin, mutta saattoja on tehty myös hiihtäen, meloen, polkupyöräillen, soutaen ja rullaluistellen sekä erilaisilla julkisilla kulkuvälineillä: junilla, laivoilla, busseilla ja jopa metrolla. Ristisaatto on ekumeeninen tapahtuma, koska siihen voi liittyä kuka tahansa uskontokunnasta riippumatta.”

Tänä vuonna vietetään myös uskonnonvapauden 100-vuotisjuhlaa.

Lue lisää tänä vuonna julkistettavista Elävän perinnön kansalliseen lisättävistä kohteista Museoviraston sivuilla julkaistussa tiedotteessa.

 

Lisätietoja: 

www.aineetonkulttuuriperinto.fi

 

Teksti: Vlada Wahlsten ja Katariina Husso sekä Museovirasto