Piispa Sergein opetuspuhe Jumalansynnyttäjän juhlana Kazanin ikonin kunniaksi

Piispa Sergein opetuspuhe Jumalanäidin Kazanilaisen ikonin kirkon vuosijuhlassa 8.7.22 Järvenpäässä

 

Nimeen Isän, Pojan ja Pyhän Hengen,

Vietämme tänään tämän kirkon temppelijuhlaa Jumalanäidin Kazanilaisen ikonin kunniaksi.

Tämä alkuperäinen ihmeitätekevä ikoni löytyi Kazanin kaupungissa heinäkuun 8. päivänä

443 vuotta sitten (v.1579), kun Jumalanäiti ilmestyi kolmesti Matrona-tyttöselle ja ilmoitti ikonin paikan, jonne se oli maahan kaivettu.  Alkuperäisen ihmeitätekevän ikonin sijaintia emme tänään tiedä, mutta Venäjällä on toistakymmentä ikonin toisintoa, jotka ovat ihmeitätekeviä ja joita paikallisesti kunnioitetaan. Kazanin Jumalanäidin ikonista on tullut yksi rakastetuimmista Jumalanäidin ikoneista ortodoksisessa kirkossa.

Tuhannet ihmiset vuosisatojen varrella ovat kääntyneet esirukouspyynnöin Jumalanäidin puoleen hänen Kazanilaisen ikonin edessä. Moneen sairauteen, ahdistukseen, hätään ja murheeseen on saatu lohdutus, kun on käännytty nöyrästi pyytämään apua ja esirukousta Vapahtajan äidiltä. Jos Jumalanäiti rukoilee puolestamme Poikansa edessä, voimme olla varmat siitä, että nuo rukoukset tulevat kuulluiksi. Aina ei kuitenkaan tapahdu niin kuin me toivomme ja haluaisimme rukousvastauksen olevan vaan niinkuin Jumala tahtoo kunkin kohdalla sielun pelastukseksi tapahtuvan.

Pyhittäjä Paisios Athosvuorelainen on kertonut omasta kokemuksestaan, kuinka hänenkään rukoukset ja toiveet oman elämänsä suhteen eivät aina menneet juuri niinkuin hän rukoili ja olisi toivonut. Hän on sanonut: ”Monet kerrat me yhtä pyydämme Jumalalta ja toista saamme.” Hän on kertonut kuinka toivoi päästä kilvoittelemaan erämaahan, mutta kohtasi jatkuvasti esteitä. Isä Paisios pyysi saada elää erään vanhuksen luona, mutta luostarista sanottiin ’ei’. Sitten kerran hän näki näyn, jossa toisaalla oli Katunakian erämaa ja toisaalla Stomion luostari Konitsassa. Kaivaten hän olisi valinnut Katunakian. Silloin hän kuuli äänen, joka sanoi hänelle selvästi: ”Sinä et mene Katunakiaan, sinä menet Stomion luostariin.” Se oli Jumalanäidin ääni, ja isä Paisios kysyi tuskaisesti: ”Jumalanäitini, minä olen pyytänyt sinulta erämaata, ja Sinäkö lähetät minut maailmaan?” Isä Paisios koki, että tämä oli Jumalan tahto, josta hän myöhemmin totesi: ”Lopulta Jumala ’heitti’ minut maailmaan, Konitsaan. Ja sieltä päädyin Siinain erämaahan edes tajuamatta sitä.” Näin ihmeellisesti Jumala ja Jumalanäiti Hänen apunaan johdattavat elämäämme, ei aina niinkuin me itse tahdomme ja toivomme, vaan niinkuin on Jumalan tahto.

Tämän juhlapäivän evankeliumitekstinä kuulimme tutun kertomuksen Martasta ja Mariasta, kahdesta sisaruksesta, joista toinen palveli vierailulle tullutta Kristusta , kun taas toinen ainoastaan keskittyi kuuntelemaan Vapahtajan sanoja. Tästä sisarensa käytöksestä närkästyneenä Martta huomautti Kristukselle, miksei hän tee asialle mitään, mutta hän saikin ehkä yllättävän vastauksen: ”Maria on valinnut hyvän osan eikä sitä oteta häneltä pois.” (Lk. 10:42).

Yhtä lailla Vapahtaja olisi voinut sanoa Martalle Vuorisaarnan sanoin: ”Etsikää ennen kaikkea Jumalan valtakuntaa ja Hänen vanhurskasta tahtoaan, niin teille annetaan kaikki tämäkin.” (Mt. 6:33). Tässä on tämän juhlapäivän sanoma myös meille tämän ajan kiireisille ja monitouhuisille ihmisille. Kutsu hiljentymiseen, rukoukseen, viipymiseen Vapahtajan jalkojen juuressa ja kuuntelemiseen, mitä Hän tänäänkin sanoo meille.

Evankeliumiteksti päättyy eräästä toisesta asiayhteydestä otettuun jakeeseen ”Autuaita ovat kaikki, jotka kuulevat Jumalan sanan ja noudattavat sitä.” (Lk. 11:28). Olemmeko me niitä autuaita, jotka kuulevat Jumalan sanan ja noudattavat sitä? Toivottavasti näin on, mutta usein on myös niin, että me kyllä kuulemme ja hyvin tiedämme Jumalan käskyt, mutta silti saatamme unohtaa ne ja elää toisin kuin pyhä Kirkko meitä opettaa, vaikka meille luvataan palkkioksi kuulaisuudesta Jumalan käskyille autuus ja onnellisuus. Jumalanäiti on tässäkin meille eksyneiden opastaja ja Jumalan yhteyteen takaisin ohjaaja. Jumala on armollinen ja ihmisiä rakastava. Yhä uudelleen Jumalan  kutsuva armo toimii ja vetää meitä vilpittömästi katuvia luokseen.

Tänäkin Jumalansynnyttäjän juhlana pyhä Kirkko haluaa muistuttaa meitä siitä esimerkistä, jonka Neitsyt Maria meille kuuliaisuudessa ja nöyryydessä on antanut. Jos me otamme vaarin tämän päivän evankeliumista ja kuulemme Jumalan meille osoittamat sanat, huomaamme kuinka tärkeää  on aika ajoin levähtää, hiljentyä ja pohtia elämämme suuntaa ja tarkoitusta. Meidän on tutkisteltava itseämme ja uudistuttava hengellisesti.

Jo se, että me olemme kokoontuneet eri puolilta tähän pyhäkköön viettämään juhlaa Jumalanäidin kunniaksi ja toimittamaan pyhää Eukaristiaa, kiitosuhria, on osoitus siitä, että me olemme kuulleet kutsun tulla pyhittymään ja kasvamaan Jumalan kuvina ja Jumalan kaltaisuudessa.

Vahvistakoon Kaikkivaltias Jumalamme meissä tämänkin Jumalanäidin juhlan kautta ortodoksista uskoamme. Antakoon se meille toivoa ja valoa elämäämme ja enentäköön se meissä rakkautta Jumalaa, Hänen kunniallista Äitiään, koko Pyhää Kirkkoa, lähimmäisiämme ja toinen toistamme kohtaan. Aamen.

 

Korjaus 10.7.: Ikonin löytymisestä kulunutta aikaa on korjattu.